SDP:n Seppo Eskelinen: Hallitus kerää liikennepolitiikassa irtopisteitä ja potkii vaikeat ongelmat tulevaisuuteen
– Hallitus edistää liikennepolitiikassaan näkyviä ja nopeasti toteutettavia toimia suunnitelmallisuuden kustannuksella ja siirtää vaikeat ongelmat hamaan tulevaisuuteen seuraavien hallitusten ratkottaviksi, kuvailee valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen ja liikenne- ja viestintävaliokunnan sd-ryhmän vastaava, kansanedustaja Seppo Eskelinen hallituksen talousarvioesitystä vuodelle 2025.
– Hallituksen suurin synti on sen omiin rahoitustarpeisiinsa kehittelemä kertaluontoinen investointiohjelma, jossa hankkeiden rahoitus toteutetaan valtionomaisuudesta tulouttamalla. Vuoden 2025 budjetissa investointiohjelmasta varataan liikennehankkeisiin jo yli kolme miljardia euroa, vaikka ohjelman tarkempi rahoitus on vielä auki. Jos oppositio olisi yrittänyt vetää taikahatusta tällaisia summia, olisi naurettu katketakseen, mutta hallitus esittää aivan vakavalla naamalla pääomaomistusten jättimyyntiä rahoittaakseen korjausvelan purkua ja liikennehankkeita, Eskelinen sanoo.
–Tällainen järjestely on opportunistinen ja vastuuton perustuessaan vain istuvan hallituksen tarpeisiin, vaikka valtionyhtiöiden merkittävien omistusmuutosten pitäisi olla huolellisen harkinnan ja ennen kaikkea julkisen kokonaisarvioinnin takana. On myös hälyttävää, että hallitus aikoo leikata tulevien hallitusten kehityshankkeiden rahoituksen puoleen hallituskautensa päätteeksi, Eskelinen jatkaa.
Tieverkon pääväyliin keskitetyistä päällystetöistä huolimatta korjausvelka on kasvanut tänäkin vuonna 60 miljoonan euron verran pääosin silloissa, rataverkossa sekä alemmassa tieverkossa. Perusväylänpitoon esitetään lisärahoitusta myös ensi vuodelle.
– Kannamme huolta huoltovarmuuden ja teollisuuden kuljetuksista, joiden turvaamiseksi puolet perusväylänpidon lisärahoituksen 200 miljoonasta eurosta olisi kohdennettava siltoihin ja alempaan tieverkkoon. Korjausvelka kasvaa ministerin korjausvelan pysäyttämispuheista huolimatta ensi vuonna arviolta 80 miljoonaa euroa ja hallituskauden loppuun mennessä nykyisestä yli neljästä miljardista viiteen miljardiin, kun korjausvelan taittamiseen tarkoitettu lisärahoitus alkaa ensi vuoden jälkeen olla käytetty. Valtiovarainvaliokunnan korostamasta tasaisesta ja ennakoitavasta rahoituksesta ollaan kaukana, kun loppukauden korjauksiin joudutaan etsimään rahaa kehittämishankkeiden puolelta, Eskelinen kertoo.
Eskelinen kritisoi hallitusta parlamentaarisen Liikenne12-suunnitelman päivitystyön venyttämisestä, vaikka perusväylänpidon ja kehittämishankkeiden suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen työ sekä kohteiden priorisointi on valtiovarainvaliokunnankin mukaan tärkeää kustannusvaikuttavuuden kannalta.
– Liikenne12:n päivitys on kuitenkin seisonut jo kuukausia, sillä suunnitelmaluonnoksen piti lähteä jo syksyllä lausuntokierrokselle, mutta nyt hallituspuolueet peruvat kokouksia ilman selitystä. Ministeri Ranteen tavoitteena oli suunnitelman valmistuminen vuodenvaihteeseen mennessä, mutta nyt on syytä kysyä, eteneekö työ keväälläkään, Eskelinen hämmästelee.
– Asfaltinhöyryisen puheen sijaan toivoisimme hallitukselta vakavaa pohdintaa tulevaisuuden haasteista koskien liikennejärjestelmän rahoitusta, sähköistymistä sekä päästövähennyksiä. Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen tuntuu unohtuneen hallitukselta täysin ja pitkän aikavälin valmistelu on haudattu myöhemmin perustettaviin työryhmiin, Eskelinen päättää.
