SDP:n Seppo Eskelinen: Hallitus heitti hyvästit pitkäjänteiselle liikennepolitiikalle
Liikenne- ja viestintäministeriön rahoitustasoa lasketaan kehysriihen päätöksin muiden hallinnonalojen ohella, mikä vaarantaa monien liikennettä koskevien tavoitteiden toteutumisen, kuten kestävien liikennemuotojen edistämisen, väyläverkon korjausvelan purkamisen ja liikenteen päästöjen vähentämisen. – Suurista puheista huolimatta koko väyläverkon korjausvelka vain kasvaa. Pitkäjänteiselle liikennejärjestelmäsuunnittelulle on heitetty hyvästit, toteaa liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen, kansanedustaja Seppo Eskelinen (sd).
– Ministeri Ranne lupaili lokakuun budjettikeskustelussa korjausvelan kasvun puolittamista ja uhosi helmikuussa kyselytunnilla pysäyttävänsä korjausvelan kasvun kesään mennessä. Ministeri taisi reippaista puheistaan huolimatta tarkoittaa kuitenkin vain tieliikennettä, sillä koko väyläverkon eli teiden, ratojen ja vesiväylien korjausvelka vain kasvaa tällä hallituskaudella. Valtio päätti satsata tieverkon päällysteisiin tänä vuonna 250 miljoonaa euroa lisää, vaikka Väyläviraston mukaan koko korjausvelan säilyttäminen edes nykyisellään 2030-luvulla vaatisi pysyvän 600 miljoonan euron vuosittaisen korotuksen. Korjausvelan laskuun kääntäminen edellyttäisi suunnitelmallista ja ennakoivaa työtä, jossa poliittisille pikavoitoille ei ole sijaa, Eskelinen kritisoi.
Tällä Eskelinen viittaa parlamentaarisesti valmisteltuun valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan Liikenne 12. Hallitus päätti kehysriihessä esittää lisäleikkauksia siten, että uusien liikennehankkeiden rahoitus jää täysin hallitusohjelmassa sovitun ja nimetyn kertaluontoisen investointipaketin varaan.
– Hallitusohjelman pysyvä leikkaus kehittämishankkeisiin koskee myös tulevia vaalikausia, ja tämä ei anna Suomen liikennejärjestelmän kehittämiselle pitkäjänteistä visiota, jonka varassa tulevaisuutta voidaan rakentaa. Hallitus harjoittaa taantuvaa, kamreerimaisesti toteutettua liikennepolitiikkaa, joka estää kasvun ja kehityksen kohti 2030-lukua. Sen sijaan Digiradan kaltaiset tulevaisuushankkeet tuovat sekä turvallisuutta että tilaa kasvulle, Eskelinen kuvailee.
– Hallitus heikentää joukkoliikenteen edellytyksiä nostamalla käyttäjien kustannuksia ja heikentämällä palveluntuottajien toimintaedellytyksiä. Lentoliikenteen ostopalvelujen jatkon toistuva epävarmuus on myrkkyä alueelliselle elinkeinoelämälle, hän jatkaa.
Eskelinen huomauttaa myös, että hallinnon toimintamenoja supistettaessa ei ole hyvä olla lyhytnäköinen.
– Viime aikoina kyberturvallisuudesta huolehtiminen on noussut yhdeksi hallinnon keskeiseksi painopisteeksi. Monella alalla juuri valvonta mahdollistaa myös markkinan terveen ja häiriöttömän kehittymisen, joten sen resurssit on turvattava. Tehokas, kyvykäs ja valpas hallinto luo kansalaisille turvallisuutta ja taloudelle kasvua, hän toteaa.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta antoi eilen 22.5. lausuntonsa valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi 2025–2028. SDP:n edustajat jättivät lausuntoon yhdessä Vasemmistoliiton edustajan kanssa yhteisen eriävän mielipiteen.
