SDP:n ryhmäpuhe valtioneuvoston selonteosta sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen 15.11.2023

Arvoisa puhemies!

Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys. Vaikka nykyään olemme osa sotilaallista liittokuntaa, EU on meille edelleen merkittävä turvallisuusyhteisö. Jo Schumanin julistuksesta lähtien idea Euroopan yhdentymisen taustalla on historiallisesti perustunut rauhan aatteelle, sille, ettei Euroopassa sodittaisi. Aihe, joka on tällä hetkellä ajankohtaisempi kuin vuosikymmeniin. Sota on tehnyt paluun niin Euroopan maaperälle kuin myös lähialueillemme. Tämä entisestään korostaa tällaisten rakenteiden tarpeellisuutta.

Viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet, että valmius reagoida nopeasti kehittyviin kriiseihin on keskeistä. Suomen osallistuminen nopean toiminnan joukkojen toimintaan tukee tätä kautta Suomen puolustuskykyä myös nyt, kun olemme Naton jäseniä.

EU:n taisteluosastot ovat osa unionin sotilaallista kriisinhallintaa, ja ne on tarkoitettu ennen kaikkea nopean toiminnan kriisinhallintatehtäviin. Taisteluosastoja ei toistaiseksi ole käytetty operaatioihin. Kuten selonteossakin todetaan, keskeisiä syitä tälle ovat olleet jäsenvaltioiden poliittisen konsensuksen puuttuminen, taloudellisen taakanjaon kysymykset sekä kysymys valmiusvuorossa olleen taisteluosaston sopivuudesta juuri sen hetkiseen kriisiin liittyvän tehtävän hoitamiseen. Kukaan ei tietenkään toivo tilanteita, joissa osastoja tarvittaisiin, mutta siihen on myös syytä varautua, sillä sitä varten tämä rakenne on luotu. Tältä osin unionissa onkin syytä huolella arvioida tämän työkalun merkitystä etenkin tässä ajassa.

Taisteluosastojen puolesta puhuu se, että osastot voidaan ottaa nopeasti käyttöön, mikä mahdollistaa ripeän reagoimisen kriiseihin. Taisteluosastojen tarkoituksena onkin vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja keinovalikoimaa kriisinhallinnassa. Tämän lisäksi taisteluosastot edesauttavat jäsenvaltioiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä.

Vuodesta 2007 lukien Euroopan unionilla on ollut samanaikaisesti valmiudessa kaksi taisteluosastoa, ja Suomi on alusta lähtien ollut toiminnassa mukana. Osallistumalla valmiusvuoroihin Suomi osoittaa tukensa unionin yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle sekä yhteistyölle kriiseihin vastaamiseksi. Nyt alkava vuoro on järjestyksessään jo kahdeksas.

Selonteon mukaisesti Suomi on osallistumassa monikansalliseen taisteluosaston valmiusvuoroon yhdessä Ranskan ja Belgian kanssa ensi vuoden tammikuun alusta kesäkuun loppuun. Taisteluosasto toimii Ranskan johdolla. Suomi lähettää osastoon Merivoimien raivaajaosaston, jonka tehtävänä on miinojen ja räjähteiden raivaaminen.

Valmiusvuoroon osallistumisella tavoitellaan puolustusvoimien kriisinhallintatehtävien edellyttämää sotilaallisen suorituskyvyn kehittämistä, ylläpitoa ja yhteensopivuutta sekä tuetaan etenkin reserviläisten osaamisen kehittämistä. Osallistumista hyödynnetään edelleen kansallisen puolustuksen kehittämiseen ja kotimaiseen viranomaisyhteistyöhön.

Vaikka taisteluosastoja ei ole käytetty, valmiusvuoroihin osallistuminen on ollut Suomelle hyvää harjoitusta ja tarjonnut meille arvokasta kokemusta myös Nato-jäsenyyden kannalta. Samalla se on palvellut oman puolustuskykymme kehittämistä sekä vahvistanut Puolustusvoimien yhteisoperaatiokykyä ja henkilöstön valmiutta toimia yhdessä muiden maiden viranomaisten kanssa. Lisäksi Suomi on johdonmukaisesti osoittanut panostavansa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä EU:n turvallisuus- ja puolustusulottuvuuden vahvistamiseen.

Arvoisa puhemies,

EU:n merkitys ulko-, turvallisuus- ja puolustustoimijana on Ukrainan sodan aikana vahvistunut, ja unioni on osoittanut huomattavaa yhtenäisyyttä ja yksimielisyyttä ennen kaikkea taloudellisen voiman käyttäjänä ja sanktiopolitiikassa. Lisäksi EU on tukenut Ukrainaa aseellisesti niin sanotun Euroopan rauhanrahaston kautta. EU:lla onkin kokonaisuudessaan tärkeä rooli eurooppalaisen puolustusyhteistyön mahdollistajana ja laajan turvallisuuden toimijana. Myös Nato on EU:lle keskeinen turvallisuuspoliittinen kumppani.

Arvoisa puhemies,

Tässä ajassa on ensiarvoisen tärkeää, että pidämme huolta kansallisesta puolustuskyvystämme kaikissa olosuhteissa. Näin ennaltaehkäisemme sotilaallisen voiman käyttöä Suomea vastaan, osoitamme valmiutta vastata sotilaallisen voiman käyttöön tai sillä uhkaamiseen sekä kykyä torjua meihin kohdistuvat hyökkäykset. Osana puolustuskykymme vahvistamista meidän tuleekin olla mukana kansainvälisessä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa yhteistyössä eri kokoonpanoilla eri valtioiden kanssa. Vaikka olemme sotilasliitossa, EU ja sen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen ovat meille edelleen keskeisiä turvallisuuspolitiikan peruspilareita.

Siksi me sosialidemokraatit annamme täyden tukemme Suomen osallistumiselle EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon.