SDP:n Rönnholmin vappupuhe

Hyvät ystävät, toverit,

Voisin kirjoittaa kaikesta sitä mitä tällähallituskaudella on saavutettu, mutta se olisi menneiden muisteloa. Lista on nimittäin pitkä. On takana vaikea, mutta samalla – ja sen historia tulee osoittamaan – Kreivin aika. Ja vappuna kun moni on hetken töistään vapaa, niin ajatelkaapas: Huolimatta kaikista maailman kriiseistä tällä hetkellä työllisyys on Suomessa ennätystasolla.

Vaalit on käyty ja hallitustunnustelijasta on sukeutunut hallituksen muodostaja. Ei ollut yllätys kuulla mitkä puolueet neuvotteluihin lähtevät. Säätytalolle on kutsuttu oikeisto ja konservatiiveja joten oikeistokonservatiivista hallitusta ollaan muodostamassa. Vaalien voittaminen ja toivotun hallituspohjan edistäminen ei kuitenkaan riitä voittajille ja iltapäivälehdistölle. Välittömästi oli alettava soimata SDP:n vaalitulosta väärin voitetuksi ja sittemmin myös, sitä ettei SDP väkisin ohi tunnustelijan punkenut itseään hallitukseen toteuttamaan vaaliohjelmansa vastaista leikkauslinjaa.

Ensimmäinen itkun aihe lähtee tietysti siitä, että SDP nosti kannatustaan pääministeripuolueen asemasta. Tämä on muuten onnistunut Suomessa sotien jälkeen vain kahdesti aiemmin eli vuosina 1983, 2003 ja taas nyt 2023. Asialla sosialidemokraatit joka kerta. Jopa hallitustunnustelijan suusta on kuultu, että kovalla työllä ja omalla ohjelmalla ansaitut äänet kuuluivat jollekin muulle ja ne vaaleissa ”ryövättiin”. Tämäkin on mielenkiintoinen aloitus jos aidosti haluaisi toisen puolueen kanssa neuvotella. Ja onhan se tietysti poikkeuksellista, että vaaleissa tosiaan totesimme, että A) Suomessa suurin puolue muodostaa hallituksen ja B) vain äänestämällä SDP:tä, demareista voi tulla suurin puolue. Tästä tempusta eli itsemme mainostamisesta saamme nyt kritiikkiä.

Toinen paha juttu, jonka olemme tehneet on, että emme pitäneet kokoomuksen kuuden miljardin leikkauslistan ja kahden prosentin talouskasvutavoitteen yhdistämistä uskottavana ennen vaaleja. Emmekä usko siihen nyt. Nyt on jopa omista riveistä kuultu, että puolueen olisi pitänyt allekirjoittaa leikkauslistat jo ennen vaaleja, tai ilmeisesti nyt tunnustelujen aikana antaa blankoshekki siitä, että on kokoomuksen lopullinen leikkauslista mikä vain, voimme sen sitten neuvotteluissa hyväksyä.
Olisin kernaasti kuullut jo ennen vaaleja miten monta miljardia meidän olisi sotesta pitänyt nipistää tai paljonko työelämän rakenteellisia uudistuksia ehdottaa. Oikeistokommentaattoreiden tavoite tällä keskustelulla on tietysti kaataa tulevan hallituksen vääjäämättä epäonnistuva leikkauspolitikka SDP:n syliin: nyt kävi näin että tehtiin taas tyhmästi, mutta sehän on demareiden vika kun eivät ole hallituksessa.

Jos vaalit voitetaan, ne on väärin voitettu. Ja jos muut suunnittelevat tyhmyyksiä, olisi kuitenkin pitänyt voittaa enemmän jotta voisi ne estää. On raskasta olla demari eli se aikuinen huoneessa. Tämän väistyvä pääministeri on tälläkin kaudella neuvotteluissa saanut monesti kokea.

xxx

Hyvät ystävät,

Yhteistyötä on kuitenkin tehtävä, oltiin hallituksessa tai oppositiossa. Sillä haasteita Suomella on edessä ja ne ovat tuttuja ja yhteisiä. Meidän on hoidettava osaamista ja parannettava terveyttä, sillä vain osaava ja terve ihminen pärjää töissä. Ja työllisyydenhoito on parasta talouspolitiikkaa.

Tänä päivänä syntynyt lapsi on 2030-luvulle tultaessa peruskoulussa ja 2040-luvulle tultaessa lopettelee toista astetta. 2050-luku on hänelle jo työn aikaa. 2100-luvulle tultaessa hän on eläkeläinen. Tulevaisuutta on katsottava hallituskautta kauemmas.

Jo perusopetuksessa oppilaiden osaamiserot ovat kasvaneet ja oppilaan taustan vaikutus oppimistuloksiin on voimistunut. Tällä ilmiöllä on eittämättä vaikutusta tulevaisuuden näkymiin. Kyse ei ole enää vain sivistyksestä tai valmiuksista toimia vaativissa ammateissa, vaan kansalaisyhteiskunnan ja demokratian vaalimisesta.
On varauduttava päivittämään osaamista koko ajan kaikkialla. SDP haluaa laittaa resursseja varhaiskasvatukseen ja peruskouluun, jotta ne olisivat taas maailman parhaita.
Suomalainen varhaiskasvatuksen osallistumisaste on saatava pohjoismaiselle tasolle. Maksuton varhaiskasvatus on ulotettava aluksi yli 3-vuotiaille edeten vanhemmista ikäluokista kohti nuorempia.
Peruskoulu tarvitsee pikaisesti vahvistamista ja samalla tulevaisuutta silmällä pitäen on tehtävä perusopetuslain parlamentaarinen kokonaisuudistus. On yhdessä huolehdittava, että peruskoulutuksen rahoitus vastaa muun muassa tuntikehyksen kasvuun ja oppimisen tukeen.
Toisen asteen uudistuksen toimeenpanoa on jatkettava. Suomeen muuttavien perheiden lasten integroituminen suomalaiseen koulujärjestelmään on tärkeää sopeutumisen ja kotoutumisen näkökulmasta. Tarvitaan tukea kotimaisten kielten nopeampaan oppimiseen.

On todella omituista, että ammatillisen koulutuksen supistamista uskalletaan edes väläytellä. Ja miksi muuten ammatillista koulutusta suosiva elinkenoelämä ei koe tätä ongelmana?

Dosentti Sakari Suutarinen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut miten elinkeinoelämän perustama Vapaan koulutuksen tukisäätiö syntyi vasemmistolaisella 70-luvulla estämään ”mahdollisen vallankumouksen koululaitoksessa”. Ja näin hiljattain perustetun peruskoulun jälkimainingeissa tehtyjen koulutuspoliittisten muutosten seurauksena kansalaiskasvatus ja yhteiskuntaoppi supistettiin pois tuntijaoista ja opetussuunnitelmista.

Elinkeinoelämän ponnistelut koulujen epäpolitisoimiseksi johtivat tuloksiin ja suomalaista demokratiakasvatusta saa nyt joko kotoa tai kouluista varsin vähän.Verratkaapa äänestysprosentteja muihin pohjoismaihin. Nuoriso, – ja opiskelijajärjestöt tekevät työtä demokratiakasvatuksen viemiseksi kouluille, mutta yhä opetussuunnitelmissa yhteiskunnallinen kasvatus ja keskustelu otetaan vastaan vastahakoisesti. Kehno lukutaito ja kehnot kansalaistaidot ovat surkea yhdistelmä. On yhteiskunnan velvollisuus sivistää ihmistä niin demokraattisista kuin sivistyksellisistä oikeuksista.

Tätäkin taustaa vasten on minusta mielenkiintoista, että juuri ammatillisen koulutuksen yleisivistävä osuus on valtiovarainministeriön siivouksen kohteena. Keiden kaikkien halutaan osallistuvan? Ja keiden osallistuminen ei taas ole niin tärkeää? Vaaliosallistumisen ei pidä olla vain osa porvariston hillittyä charmia.

Korkeakoulutuksen osalta tavoitteeksi on asetettava 60 prosentin korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus alle 35-vuotiaista 2030-luvulla. Meillä on todella monessa paikassa hienoja ammatikorkeakouluja. Tämä siksi, että Suomi tippuu vertailuissa. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa oli OECD-maiden korkeimpien joukossa. Ja vuonna 2021 selvästi keskitason alapuolella, Chilen ja Turkin tasolla.
Koulutus ja Työvoima 2035 raportista voi nähdä mitä vaatimustasolle uusissa työpaikoissa on tapahtumassa: vaikka kun koulutustasomme ei nouse, työmarkkina odottaa entistä enemmän korkeakoulutettua työvoimaa. Tarvitsemme myös kansainvälisiä opiskelijoita, ja heidän pitää voida jäädä Suomeen.
Osaamisen kehittyminen ei lopu tutkintoon, vaan jokaisella on oltava mahdollisuus kehittää osaamistaan läpi työelämän. SDP ehdottaa muutosturvaohjelmaa, joka tukee osaamisen päivittämistä uudelle alalle työelämää kohtaavien murrosten seurauksena. Työttömyysturvalla opiskelua on helpotettava. Työnantajan roolia ja vastuuta jatkuvassa oppimisessa työpaikoilla on lisättävä. Meidän pitää rakentaa systemaattista, ennakoivaa muutosohjelmaa murrosalojen työntekijöiden tueksi, jonka myötä jokainen löytää paikkansa osana uutta digivihreää taloutta ja työmarkkinoita.
Tällä hetkellä meillä vallitse työvoimapula ja samalla näyttää siltä, että monen ihmisen työvoimaa ei löydä tarvitsijaa. Se ei nykyhinnalla, tai hinnalla, jolla voi elää, työmarkkinoilla kelpaa. On tietysti kaksi tapaa saada palkat kohtaamaan: polkea hintaa, tai lisätä osaamista, jotta tuottavuus nousee ja työstä voidaan maksaa pyydetty hinta. Ensimmäinen on työantajankin näkökulmasta vain lyhyt riemu, sillä muut ja muualla ajavat tuotteillaan ohi. Ne tekevät niin jo nyt. Aidot ratkaisut liittyvät aina osaamisen kasvuun. Ja niillä on kiire.

Hyvät ystävät,

Oikeiston reseptit ja nyt ilmeisesti neuvotteluissa esillä oleva ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkuri ei tässä auta. Käytännössä todettuja tehokkaimpia keinoja ovat kaikki yksilölliset keinot. Aktiivinen pohjoismainen työllisyyspolitiikka tarvitsee resurssit. Siihen liittyy läsnäolo, ammattiin ohjaus ja lisäkoulutus terveystarkastuksineen. Tarkoituksenahan on katkaista työttömyyden kierre mahdollisimman nopeasti ja saattaa ihminen työelämään valmiina, osaavana ja terveenä. Mutta se vaatii tietenkin panostuksia.

Ja tästä päästään toiseen aiheeseen.

xxx

Kaikki tiedämme, että suomalaisessa terveydenhoidossa on haasteita. Ja olkaamme rehellisiä: Ne ovat pitkällisen kehityksen tulos, monesti samoja kuin monissa muissa maissa ja niitä lisäsivät erityisesti koronan kuormitus.
Johtavat tieteentekijätkin ovat todenneet, että leikkaamisen tie ei toimi, sillä palvelutarpeet kasvavat jatkuvasti ja tehostettavaa ei siinä mittakaavassa ole aloilla jotka kuitenkin ovat työvoimavaltaista työtä. Ihmisten työtä ihmisille. On fakta, että Suomessa terveydenhuolto hoitaa asiat jo nyt erittäin kustannustehokkaasti, mutta samalla varakkaimpien ja vähävaraisimpien elinajanodotteen ero on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana.

Nyt uusien hyvinvointialueiden luominen mahdollistaa, että perusterveydenhoitoon vihdoin satsataan riittävästi. Hoitajia ei ole suhteellisesti vähemmän kuin muualla EU:ssa, lääkäreitä vähän vähemmän. On kyse siis työnjaosta ja sen järjestämisestä ja johtamisesta. On kyse koulutusmääristä ja kannustimista joita järjestelmän sisälle luodaan. Tarvitsemme niin julkista, kuin kolmatta sektoria ja yrityksiä.

Julkiselta palvelulta pitää vaatia samanlaista kehittämisen ketteryyttä vaikka digipuolella ja ajanvarausjärjestelmissä kuin yksityiseltä. Ja yksityiseltä kannattaa ostaa vain sellaista joka on aidosti hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyisempää. Näennäisesti halpa, jossa kustannukset on piilotettu tai vyöryvät kuitenkin julkiselle, ei tuo säästöjä.

Sosiaali ja terveydenhoitojärjestelmä kaipaa Suomessa sellaisia muutoksia, joilla on vaikea saada poliittisia irtopisteitä, niin oli tällä kaudella, on nyt ja tulevaisuudessa. Mutta vain tällä työllä pystymme purkamaan suuria Suomen tulevaisuudenuhkia kuten kestävyysvajetta ja työssä- ja opinnoissa jaksamisen haasteita.

Siinä kun lääkäriajan saa nopeasti kaltaiseni työterveyshuollon asiakas, vanhukset saavat odottaa. On niin taloudellisesti kuin moraalisesti yksi merkittävimpiä kysymyksiä, miten voimme pitää huolta niin varttuvista, opiskelevista, työskentelevistä ja suurista ikäluokistamme arvokkaasti ja tehokkaasti.

xxx

Hyvät ystävät,

Kilpakumppanimme Kokoomus mainosti miljoonakampanjassaan muun muassa Helsingin Sanomien etusivulla, että mikä sotku on siivottavana kun Marininhallituksen jäljiltä on niin moni asia huonosti. No me odotamme nyt minkälaisia tuloksiamukaan valittu siivouspartio saa Säätytalolla aikaan.

Pelkään vaan että kauhea tullee olemaan tämäpuhdistustyö. On hinkattava pois sellaiset hidasteet, jotka takaavat työntekijöilletasavertaista kohtelua kuten yleisitovuus ja korvattava se paikallisella sanelulla. Juuriharjaa varmasti tarvitaan, jos koko Suomi pitää kuurata samaan kulttuuriseen muottiin. Ja varoitus: valkaisuaineet ovat tunnetusti myös käyttäjälleen myrkyllisiä.

Kansallista siivouskärryä pitää keventää nipistämällä työttömyysturvasta ja kymmeniä tuhansia työssäkäyviä ihmisiä kannatteleva asumistuki. Jahka vielä sotesta, jonka rahat eivät riitä tälläkään hetkellä, ja koulutuksesta, siistitään ylimääräiset millit, kärry on valmis ottamaan kunnolla vauhtia. Matkallaan alamäessä.
Ikkunoiden pesusta säästyy kun teippaa ne umpeen eikä se mitä maailmalla tapahtuu näy Impivaaraan sisään. Kehitysyhteistyörahat kun saadaan säästettyä ja lopetettua sitoumukset –kenties kesken ohjelmakauden kuten Soinin aikaan – voidaankin siirtyä odottamaan tämän puleerauksen vaikutusta vaikka Suomen pyrkimykseen päästä YK:n turvaneuvoston jäseneksi.
Jos kuusi miljardia sopeutusta on vielä kesken ja esimerkiksi hallinnon tehostamisesta ei löydykään luvattua miljardia, SDP voi ehdottaa. Periaate on kuitenkin, että me emme halua pieni- ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien tai eläkeläisten tuloverotuksen kiristämistä vaan verotuloja tulee kerätä lisää ennen muuta niiltä, joilla on varaa maksaa enemmän.
Jos siivouspartio ei löydäkään yhteistä säveltä ja SDP:lle kutsu Säätytalolle kuuluisi, meillä ideoita miten verojärjestelmästä pyyhitään seitit ja rasva: Arvonnousuvero, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus, korkovähennysrajoituksen tiukennukset, verovapaiden yhteisöjen osinkojen lähdevero, rahoitustoimintavero muiden Pohjoismaiden tapaan, kiinteistösijoitusrahastojen voittojen verotus Suomessa, vakuutuskuorien verotus ja monikansallisten yritysten aggressiiviseen verosuunnittelu. Rahaa on ja mahdollisuuksia on, jos sitä halutaan valtiolle kerätä.
XXX
Säätytalolla portaiden yläpäässä on Presidentinlinnastakin tuttu Walter Runebergin veistos, jossa Suomi-neidon turvana on Suomen leijona, miekka ja perustuslain kilpi. Kilpeen on kaiverrettu latinan LEX eli laki. Tulevalla kaudella tullaankin varmaannäkemään moni kiista perustuslaista kun kansalaisten oikeuksia lähdetään sopeuttamaan.
LEX on myös kirjaimet L E ja X. Vanha totuus on, että laista kun otetaan henki pois, jää vainsen kirjain. Ja LEXistä kun poistaa E:n, joka on energian symboli, jäljelle jäävät L ja X. Roomalaisissa numeroissa ne ovat 50 ja 10 eli 60.

Ja hyvät toverit, ennustukseni on, että se luku on suurinpiirtein se edustajien määrä, joka nyt muodostettavalle hallitukselle jää jäljelle sen kaatuessa perussuomalaisten lähtiessä lipettiin kesken kauden. Siihenkin meidän pitää olla valmiita.

Niin riehakkaiden vappujuhlijoiden, kuin osaamattomien siistijöiden jäljiltä jonkun on kuitenkin oikeasti siivottava ja rakennettava uutta. Siihen tarvitaan taas sosialidemokraatteja. Jos ei nyt vielä näissä neuvotteluissa, niin sitten vaalien jälkeen neljän vuoden päästä. Entistä valmiimpina ja entistä vahvempina. Ja me olemme valmiita, sillä Suomi tarvitsee SDP:tä ja SDP tarvitsee kaikkia mukaan huolehtimaan työstä, terveydestä ja sitä kautta taloudesta.

Toivotan kaikille erittäin hyvää vappua ja kevättä!