SDP:n puoluesihteerin Mikkel Näkkäläjärven puhe vappuna Mikkelissä 1.5.2024

Hyvät ystävät, kuulijat, vappukansa!

Vappu on kansainvälinen työväen juhla. Vapun juhlinnoista nauttiessa onkin tärkeää palautella mieliin se, että vapun historia juontaa juurensa työväenliikkeen saavutuksiin sekä aiempien sukupolvien työn tuloksiin. 

Suomesta on vuosikymmenten varrella rakennettu hyvä yhteiskunta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka tunnetaan tasa-arvosta, koulutuksesta ja onnellisuudesta. Maailman onnellisin maa seitsemättä vuotta peräkkäin. Maailman vakain valtio ja maailman vapain maa. Suomi on myös itsenäinen valtio, mikä ei historiamme huomioon ottaen ole itsestäänselvä asia.

Tämä on perintö, joka meille on jätetty ja jonka vuoksi on työskenneltävä väsymättä joka päivä. Jotta huomenna olisi paremmin kuin tänään. Jotta Suomea vietäisiin oikeaan suuntaan.

Vappu on työväen, opiskelijoiden ja tulevaisuuden päivä. Askel keväästä kohti kesää.

Arvoisat kuulijat! 

Mitä on turvallisuus? Sitä on varmasti jokainen joutunut pohtimaan aivan toden teolla viime vuosina. Turvallisuus merkitsee mahdollisuutta nauttia oikeuksista ja vapauksista ilman pelkoa. Turvallisuus on mahdollisuutta elää liikoja murehtimatta. Turvallisuus antaa luottamusta suunnitella tulevaa, turvallisuus on uskoa tulevaan. Turvallisuutta on sitä, kun koko asiaa ei tarvitse edes miettiä. 

Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana ja aivan eritoten viime vuosina. Yksi merkittävä muutos oli vuosi 2014, jolloin Venäjä miehitti Ukrainassa Krimin niemimaan. Lopulta meidän kaikkien mielemme järkkyivät helmikuussa 2022, kun Venäjä aloitti oikeudettoman suurhyökkäyksensä Ukrainaan ja silmittömät väkivaltaisuudet, joita maailma on joutunut todistamaan jo yli kahden vuoden ajan. 

Huolia on myös sisäisen turvallisuuden osalta. Syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen ovat edelleen Suomen suurimpia turvallisuusuhkia ja maaperä, joka on kasvualustaa monenlaisille ongelmille. Siksikin eriarvoisuuden lisääntymistä pitää torjua päättäväisesti ja ottaa yhteiskuntana päättäväinen ote syrjäytymisen estämiseen. 

Kun sisäisestä turvallisuudesta puhutaan, on puhuttava myös järjestäytyneestä rikollisuudesta, kyberrikollisuudesta ja aselainsäädännöstä. Kaikkea tätä pitää suitsia päättäväisellä otteella. Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että asiat ovat yhteiskunnan hallinnassa. Tämä edellyttää sitä, että viranomaisilla on edellytykset ja riittävät resurssit toimia, ja että meillä on lainsäädäntö ajan tasalla. 

Onneksi kaikesta huolimatta suomalaisten turvallisuuden tunne on korkealla tasolla. Yhteiskuntana ja päätöksentekijöillä aivan erityisesti on syvällinen vastuu tehdä kaikkemme sen eteen, että näin on jatkossakin. Sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan edellytys on se, että Suomi on turvallinen ja ihmiset myös kokevat niin. Turvallisuutta on se, että ihmiset voivat luottaa yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin. Siinä me kaikki voimme tehdä paljon.

Hyvä vappukansa! 

Euroopan unioni on Suomelle ja suomalaisille tärkeämpi kumppani kuin koskaan aiemmin liki 30 vuoden EU-jäsenyytemme aikana. 

On Suomen etu, että EU on entistäkin vahvempi ja ottaa enemmän vastuuta omasta ja kansalaistemme turvallisuudesta. Vahva Eurooppa ei ole riippuvainen muista ja seisoo omilla jaloillaan. Vahva Eurooppa luo kokonaisvaltaista turvallisuutta. Se tarkoittaa niin rajojemme turvaamista, globaalien ympäristöongelmien ratkaisemista, huoltovarmuutta, puolustusta kuin sitäkin, että etsitään ratkaisuja ihmisten arjen parantamiseksi. Ihmisiä on tuettava hintojen noustessa ja ostovoiman heikentyessä. 

On myös tunnistettava, että turvallisuutta on elinvoimainen Suomi – myös täällä itäisessä Suomessa. Itäisen Suomen elinvoimaisuus on keskeinen kysymys koko Euroopan kannalta. Pohjoisen itärajan kasvattina ymmärrän henkilökohtaisestikin tämän.

Neljän viikon päästä ihmiset pääsevät ottamaan kantaa siihen millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. 

Näissä vaaleissa kamppaillaan Euroopan sielusta. Euroopan unioni perustettiin takaamaan rauhaa ja turvaamaan tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Nyt unionissa käydään jälleen taistoa Euroopan ydinkysymyksistä – arvoista ja oikeusvaltiosta. 

Sosialidemokraateille arvot ja oikeusvaltio eivät ole korusanoja, vaan asioita, joiden puolesta toimitaan vankkumatta. SDP puolustaa tinkimättä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Useat esimerkit maailmalta ja myös Euroopasta osoittavat, että niitä pitää puolustaa joka päivä. 

Oikeusvaltion mureneminen on asia, joka tapahtuu usein vaivihkaa, huomaamatta. Pimeys ei tule kerralla, vaan ensin alkaa hämärtyä. Joskus on vaikea nähdä, mistä yö alkaa. 

Historia osoittaa, että usein ensimmäisiä askeleita oikeusvaltion murentamisessa on kansalaisyhteiskunnan, kuten ammattiyhdistysliikkeen ja muiden järjestöjen vapauksien rajoittaminen. Tähän ilmiöön liittyy aina vapaan median rajoittaminen, ja ihmisten vaientaminen, systemaattinen vihapuhe ja erimielisten demonisoiminen. Jossain vaiheessa kuvaan astuu tuomioistuimien riippumattomuuden horjuttaminen. 

Tällaisten asioiden sanominen ei ole pelottelua, vaan tosiasioiden toteamista. Tutkimuksien mukaan oikeusvaltiokehitys on heikentynyt globaalisti jo kohta vuosikymmenen ajan. Ei pidä tuudittautua siihen, että kehitys menee aina parempaan suuntaan. 

On nähtävä, mitä tapahtuu. Ja sanottava: Jo riittää, tätä en halua, nyt mennään liian pitkälle.

Euroopan unioni on ollut ensiarvoisen tärkeä tässä työssä, kun demokratiaa ja oikeusvaltiota puolustetaan. SDP on sitoutunut siihen, että näin on jatkossakin. SDP:n Euroopassa rakennetaan rauhaa, puolustetaan tasa-arvoa ja kitketään vihapuhetta rasismia.

Jo riittää Euroopan horjuttaminen. Meidän on pystyttävä parempaan. Me pystymme parempaan. 

Arvoisa vappukansa! 

Jotta Suomi voi olla turvallinen, on Suomen oltava tasa-arvoinen ja maa, jossa luottamus on korkealla. Rakennetaan yhteiskuntaa, jossa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. 

Valitettavasti viimeisen vuoden aikana nähty Orpon-Purran hallituksen politiikka vie Suomea väärään suuntaan.

Hallitus on tehnyt vuodessa itsestään työmarkkinaosapuolen ja aiheuttanut yksipuolisella, elinkeinoelämän toiveita mukailevalla politiikallaan historiallisen työmarkkinakaaoksen. Nyt ei ole aika jääräpäisen jyräämisen. On aika sopimisen ja rakentamisen aika. 

Hallitus on ottanut työmarkkinapolitiikkansa elinkeinoelämän järjestöjen papereista jopa vääriä tietoja myöten. Työnantajajärjestöjen – siis yritysjohtajien, omistajien ja vuorineuvosten – toivelista on otettu hallituksen asialistalle täysimääräisenä. 

Palkansaajaliike on kohdannut ennen näkemättömän hyökkäyksen Orpon hallituksen ja elinkeinoelämän järjestöjen toimesta. 

Vastaavaa itseriittoisuutta on vaikeaa löytää Suomen poliittisesta historiasta kuin nyt elinkeinoelämän lobbarien toimesta. Ylimielisyysliikkeen keulakuvana toimii Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi, joka on kannustanut ihmisiä eroamaan ammattiliitoista, puhuu oikeistohallituksen jatkon puolesta 2027 eduskuntavaalien jälkeen, kritisoi tärkeää työtä tekeviä sote-järjestöjä ja yllyttää ihmisiä allekirjoittamaan poliittisten lakkojen kieltämiseen tähtäävän kansalaisaloitteen. Keskuskauppakamarista on tullut Romakkaniemen johdolla hullunkurinen ajatuspaja ja kokoomuksen puoluetoimiston jatke, ja sen vuoksi Sdp tuleekin esittämään sitä, että sen lakisääteiset tehtävät viedään vastuullisille viranomaisille.

Parannuksia työntekijöiden asemaan on etsitty vuoden päivät suurennuslasin kanssa – niitä löytämättä. On hämmentävää, että näin on käynyt, koska ennen vaaleja moni puolue ja ehdokas lupaili parannuksia ihmisten elämään. Näyttää siltä, että ne olivat vain juhlapuheita, vaalimainoksia.

Tutuksi ovat tulleet valtiovarainministeri Purran vaalilupaukset siitä, että pienituloisilta leikkaaminen ei perussuomalaisille käy. Purra oikein tehosti tätä kertomalla, että tämä asia erottaa kokoomusta ja perussuomalaisia. Myös hintojen nousuja kauhisteltiin ennen vaaleja ja suomalaista työntekijää luvattiin puolustaa. 

Moni on varmasti näiden jälkeen miettinyt, että mistä se sakset kädessä hymyilevä valtiovarainministeri oikein ilmestyi. Viimeisen vuoden aikana äänestäjän kuluttajansuoja on ollut koetuksella. 

Lopputulos on tosiaankin toinen ja sitä on selitelty kahdella asialla: Politiikka on kompromissien tekemistä ja hyvinvointiyhteiskuntaahan tässä vain puolustetaan. Kompromissit kertovat puolueen ja päättäjien arvoista. On arvovalinta, että missä asioissa kompromisseja tehdään. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että hallitus on leikannut kaikkein pienituloisimmilta samalla, kun omistajien voittoihin ei puututa vieläkään, kaikkein hyväosaisimmat ovat erityisessä suojelussa. Puhukoon tämä puolestaan. 

Hyvinvointiyhteiskuntaakin hallituksen edustajat ovat kertoneet puolustavansa pääministeri Orpoa myöten. Jos hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen on sitä, että leikataan 1,5 miljardia euroa sosiaali- ja terveydenhuollosta, sosiaaliturvaa yli miljardilla eurolla ja koulutuksestakin sadalla miljoonalla eurolla, niin en halua tietää, mitä hyvinvointiyhteiskunnan murentaminen hallituksen mielestä on. 

Jo riittää sanelupolitiikka. Jo riittää eriarvoisuuden lisääminen. Pystymme parempaan. Meidän on pystyttävä parempaan. 

Arvoisa vappukansa! 

Hallituksen politiikalle on olemassa oikeudenmukaisempi ja parempi vaihtoehto. SDP tulee lähiaikoina esittämään oman vaihtoehtonsa tälle epäoikeudenmukaiselle politiikalle. SDP on sitoutunut siihen, että julkista taloutta vahvistetaan. Eikä SDP:nkaan vaihtoehto veisi Suomea EU:n tarkkailuluokalle, vaikka sillä moni on näyttänyt pelotelleen. 

SDP:n vaihtoehdossa julkisen talouden vahvistamiseen osallistuu myös he, joilla on siihen parhaat mahdollisuudet. SDP vahvistaisi julkista taloutta puuttumalla mittaviin yritystukiin, pääomatuloihin ja listaamattomien yritysten osinkojen verotukseen. Yhteisiin talkoisiin on osallistuttava muuallakin kuin juhlapuheissa. 

SDP:n vaihtoehdossa panostetaan osaamiseen ja koulutukseen, varmistetaan, että työttömät saavat tukea niin työnhaun kuin työkyvyn ongelmiin ja pidetään huolta siitä, että myös osa-aikaisen työn tekeminen on kannattavaa. Tämä on oikeudenmukaista politiikkaa, jonka avulla varmistetaan, että yhteiskunnan turvaverkko kantaa kaikissa tilanteissa.

SDP:n vaihtoehdossa huolehditaan siitä, että hyvinvointivaltion rahoituspohja kestää. Aivan oleellinen osa sitä, että on se, että Suomessa on tulevaisuudessakin kasvua, kestävää kasvua. Orpon hallitus on laiminlyönyt kasvutoimet ja antanut rakennusalan vaipua kriisiin. SDP:n vaihtoehdossa vastataan ajankohtaisiin suhdanneongelmiin ja rakennetaan pitkäaikaisen kasvun edellytyksiä. Pitkäaikainen kasvunäkymä rakentuu vain sillä, että meillä on osaavaa työvoimaa, investointeja ja innovaatioita. Tähän kaikkeen SDP tulee esittämään ratkaisuja. 

Arvoisa vappukansa!

Elämme aikaa, jossa historia on erityisellä tavalla läsnä. Tämän tuntee erityisesti täällä Mikkelissä, joka on sotien ajan päämajakaupunki. Sodan ja rauhan keskus Muisti tuo tämän historian suomalaisten ulottuville. Monien muiden ohella sen taustavoimiin kuuluu hallintoneuvoston puheenjohtaja, pitkäaikainen pääministeri Paavo Lipponen.

Nyt, kun kansainvälinen tilanne on jännittynyt, on tärkeää pitää Itä-Suomen asia yhteisenä. Itä-Suomen elinvoima on välttämätöntä paitsi tämän alueen, myös koko Suomen ja Euroopan kannalta. On välttämätöntä, että hallitus tukee tätä politiikallaan ja suuntaa siihen myös voimavaroja. SDP:lle se on hyvin keskeinen tavoite.

Mikkeli on ollut monelle merkittävä paikka myös kaupungin ulkopuolella. Ruotsin entinen pääministeri Ingvar Carlsson vieraili aikanaan Mikkelissä. Hän on kotoisin Boråsista, Mikkelin kummikaupungista.  Ingvar Carlsson kertoi, että he seurasivat sodan tapahtumia aina Mikkelin kautta ja samaistuivat Mikkelin kohtaloon. Boråsin ja Mikkelin ystävyydellä onkin täällä kaunis symboli, Lähemäen lastentalo, jonka Boråsin asukkaat lahjoittivat Mikkelin lapsille sodan jälkeen.  Tänään Suomi ja Ruotsi ovat paljossa yhtä, enemmän kuin vuosikymmeniin.

Oikein hyvää vappua kaikille!