SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marinin puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa ke 17.8.2022

Vapaa julkaistavaksi kun puhuttu
Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Hyvät ystävät,

todella mukavaa nähdä teitä kaikkia tänään täällä Kuopiossa. Toivottavasti teillä kaikilla on ollut rentouttava kesä ja olette saaneet mahdollisuuden levätä sekä viettää aikaa läheistenne kanssa. 

Tänään aamulla vierailimme Antin ja Tuulan kanssa kuopiolaisessa Jynkän koulussa tapaamassa koululaisia ja opettajia. Pääsimme osallistumaan syksyn ensimmäiselle kyselytunnillekin, kun oppilaat esittivät meille hyviä kysymyksiä tärkeistä aiheista, kuten koulusta ja harrastuksista. 

Inflaation kiihtymisen, energian hinnan nousun sekä huolestuttavan maailmanpoliittisen tilanteen keskellä oli erityisen mukavaa nähdä, kuinka tietyt perusasiat – koulujen ja harrastusten alkamiset – pyörivät yhä tavallisella radallaan. Erityisen iloinen olen siitä, että tämä on jo toinen lukuvuoden aloitus, kun maksuton toinen aste on todellisuutta, ja toisen asteen opiskelijoiden ei ole tarvinnut maksaa oppikirjoista tai opiskeluun liittyvistä materiaaleista.

Tänään haluan puhua juuri näistä teemoista – miten vastaamme syksyn poliittisiin haasteisiin ja millaisia pidemmän aikavälin uudistuksia meidän tulee tavoitella, kun kuljemme kohti eduskuntavaaleja. Yksi SDP:n keskeisistä teemoista liittyykin siihen, miten huolehdimme tulevaisuuden koulutuksesta.

Hyvät ystävät,

aloitamme hallituskauden viimeisen syksyn vakavissa tunnelmissa.

Energian ja elämisen hinta, sekä turvallisuus ovat asioita, jotka ovat tällä hetkellä monen ihmisen mielessä. Olemme siis hyvin perimmäisten ja arkisten asioiden äärellä.

Tällä hetkellä on hyvin vaikea ennakoida, mitä tulevat kuukaudet tuovat eteemme. Siksi nyt on ennen kaikkea tärkeää toimia yhteistyötä vaalien. Meidän täytyy yhdessä löytää ratkaisuja jotka luovat turvaa ja vahvistavat luottamusta siihen, että suomalainen hyvinvointivaltio pitää kaikista huolta tulevaisuudessakin.

Vaikka ajat ovat haastavat, me voimme vaikuttaa siihen miltä huominen näyttää.

Kohtaamamme kriisit ovat selvästi osoittaneet, että me suomalaiset olemme vahvaa tekoa ja selviämme yhdessä mistä tahansa. Kaikista tärkeintä on luottamus toisiimme: osaamme toimia, pystymme vaikuttamaan ja voimme rakentaa parempaa huomista yhdessä. SDP on aina ollut ja tulee aina olemaan ratkaisujen ja toivon puolue. Me pidämme huolta siitä, että Suomessa on hyvä elää, opiskella ja tehdä työtä. Me pidämme ihmisten puolta.

Hyvät kuulijat,

Työllisiä ihmisiä on nyt noin 100 000 enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Se on enemmän kuin hallitusohjelman alkuperäinen ja epärealistiseksi kritisoitu tavoite oli. Olemme saavuttaneet myös työllisyysastetavoitteen, kun huomioidaan tilastointitavassa tapahtuneet muutokset.

Poikkeuksellisen hyvä työllisyyskehitys osoittaa talous- ja työllisyyspolitiikan onnistuneen. Olemme tehneet aktiivista suhdannepolitiikkaa ja reagoineet talouden muutoksiin voimakkaasti. Se on osaltaan mahdollistanut työllisyyden nousun korkeisiin lukuihin, vaikka olemme kokeneet poikkeuksellisia kriisejä. Samalla olemme tehneet työllisyyttä etenkin pitkällä aikavälillä parantavia rakenteellisia uudistuksia, kuten laajentaneet oppivelvollisuutta.

Hyvästä työllisyyskehityksestä huolimatta talouden näkymä on jälleen kerran epävarma. Sodan aiheuttama epävakaus, nopea inflaatio ja etenkin energiahintojen nousu hidastavat kasvua nyt tuntuvasti. Kuluttajien ja yritysten luottamus on poikkeuksellisen heikkoa. Taantuman riski on olemassa.

Näiden kysymysten äärelle kokoonnumme budjettiriihessä elokuun lopussa. Tässä tilanteessa talouspolitiikan tärkein tehtävä on luoda vakautta ja tukea kasvun edellytyksiä. Äkkinäisiä muutoksia on vältettävä ja tehdyt päätökset on pantava toimeen.

Nopean inflaation vuoksi on yhä perusteltua tukea pieni- ja keskituloisia. Paljon on jo tehty. Etuuksiin tehtiin aikaistettu indeksikorotus elokuun alusta. Eläkkeiden verotusta on kevennetty, työmatkavähennystä korotettu ja kuljetusyrityksiä tuettu. Uusista toimenpiteistä linjataan budjettiriihessä. Tärkeintä on löytää ja jatkaa keinoja, jotka kohdentuvat oikeudenmukaisesti tukea tarvitseville.

Jo ennen käsillä olevia energiamarkkinoiden vakavia häiriöitä oli selvää, että vihreän siirtymän nopeuttaminen on aivan välttämätöntä. Fossiilisen energian hinnan nousu ja saatavuuden ongelmat ovat korostaneet tätä entisestään. Hallitus linjasikin keväällä uudesta yli 800 miljoonan kokonaisuudesta, jolla tätä tuetaan. Merkittävä osa näistä investoinneista kohdistuu ensi vuoteen.

Hyvät ystävät,

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen toimintaympäristön ja turvallisuuspolitiikan perustan. Olemme vastanneet päättäväisesti Venäjälle sekä Euroopan unionina että kansallisesti. EU on osaltaan toiminut poikkeuksellisen yhtenäisesti.  Tämän yhtenäisyyden vaaliminen on entistä tärkeämpää. Olemme valmiita myös uusiin päätöksiin, kuten viisumien saannin rajaamiseen.

Suomalaiset ovat laajasti kokeneet ukrainalaisten asian omakseen. Haluankin kiittää kaikkia suomalaisia, jotka haluavat auttaa. Suomi tukee Ukrainaa taloudellisesti, puolustustarvikkein ja kouluttamalla ukrainalaisia sotilaita yhdessä kumppaniemme kanssa. Me seisomme Ukrainan ja ukrainalaisten tukena.

Suomi ja Ruotsi hakivat Naton jäsenyyttä toukokuussa. Suomalaiset ja heidän valitsemansa edustajat antoivat täyden tukensa päätökselle, jota valtion johto esitti ripeän mutta perusteellisen arvioinnin pohjalta.

Suomen jäsenyys Natossa vahvistaa Suomen liikkumavapautta ja vaikutusvaltaa. Keskustelimme maanantaina Oslossa Pohjoismaiden pääministerien kesken nyt avautuvista mahdollisuuksista tiivistää pohjoismaista yhteistyötä. Pohjois-Eurooppa on Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä yhtenäisempi sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa kyvykkäämpi. Kumppanuutemme Yhdysvaltojen sekä Iso-Britannian kanssa on noussut uudelle tasolle. EU:ssa pystymme vaikuttamaan turvallisuutta ja puolustusta koskeviin kysymyksiin uudella tapaa myös Naton jäsenvaltiona, mistä hyötyy niin liittokunta kuin unionikin.

Kansainvälinen tilanne on tällä hetkellä kireä. Samalla kun yritämme löytää rajat ylittäviä ratkaisuja pandemioiden ehkäisemiseksi, ilmastonmuutoksen torjumiseksi, luontokadon estämiseksi ja kestävän kehityksen hyväksi, ovat suurvaltasuhteet koetuksella ennen näkemättömällä tavalla.

Meidän pitää rakentaa maailmaa, jossa YK:n on täysin toimintakykyinen, kansainvälistä oikeutta noudatetaan, ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja demokratia toteutuu.  Sosialidemokraatteina haluamme, että heikoimpien ääni kuuluu maasta ja maanosasta riippumatta.

Hyvät ystävät,

vain kahdeksan kuukauden päässä olevia eduskuntavaaleja lähestytään poikkeuksellisen hallituskauden jälkeen epävarmassa maailmassa.

Yksi asia on kuitenkin varmaa myös tulevaisuudessa.

Muutosten keskellä tärkein valttimme on osaaminen ja koulutus. Suomi kilpailee maailmassa osaamisella, korkealla teknologialla, uusilla innovaatioilla ja fiksuilla tavoilla tehdä asioita. Laadukas, tasa-arvoinen ja maksuton koulutus luo jokaiselle mahdollisuuksia elää hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan. Kaikki tämä vaatii korkealaatuista koulutusta ja osaamisen kehittämistä, aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja läpi työurien.

Tällä vaalikaudella olemme tehneet paljon päätöksiä, joilla parannamme lasten ja nuorten elämää Suomessa. Olemme palauttaneet jokaisen lapsen oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, pienentäneet ryhmäkokoja, laajentaneet oppivelvollisuutta ja toteuttaneet jatkuvan oppimisen uudistuksen. Samalla olemme lisänneet koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla. TKI-panostuksista on sovittu parlamentaarisesti ja niitä tullaan tekemään suunnitelmallisesti yli vaalikausien.

Mutta se ei riitä. Meillä on edelleen työtä tehtävänä ja vaikeita haasteita edessä.

On ikävä tosiasia, että peruskoulumme ei ole enää maailman ykkönen. Oppimiserot ovat kasvaneet alueellisesti. Erityisen huolissani olen siitä, että poikien pärjääminen kouluissamme on heikentynyt merkittävästi. Koulujemme tulisi tasata lasten ja nuorten taustoista johtuvia eroja eikä sukupuolella pitäisi olla merkitystä koulumenestyksessä. 

Raportit kertovat, että kaikki peruskoulun päättävät eivät osaa riittävällä tavalla lukea ja kirjoittaa pärjätäkseen toisen asteen koulutuksessa tai työelämässä. Nämä tiedot ovat pysäyttäviä. Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava peruskoulusta riittävä osaaminen ja taidot pärjätäkseen. Tämän tulisi olla itsestäänselvyys, mutta tällä hetkellä se ei sitä ole. Myös koronapandemia on aiheuttanut osaamis- ja hyvinvointivelkaa kouluihin. Erityisesti ne oppilaat, joiden perheillä ei ole ollut mahdollisuutta tukea koulunkäyntiä ja hyvinvointia, ovat kärsineet.

Hyvät kuulijat,

Julkaisimme ennen edellisiä eduskuntavaaleja laajan Suomi 2030 -ohjelman, joka sisälsi SDP:n tavoitteita kuluvalle 2020-luvulle. Meidän tavoitteenamme on rakentaa Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä hyvinvointivaltio.

Olemme tällä hallituskaudella toteuttaneet tuon vision ensimmäiset askeleet. Kuten kerroin, koulutuksen osalta niihin on kuulunut muun muassa oppivelvollisuuden laajentaminen ja subjektiivinen kokoaikainen varhaiskasvatusoikeus.

Meille on ollut alusta asti selvää, että kaikkia Suomi 2030 -ohjelman uudistuksia ei ole mahdollista toteuttaa yhden hallituskauden aikana. Työmme on vielä kesken ja haemme seuraavissa eduskuntavaaleissa suomalaisilta luottamusta jatkaa työtämme.

Tavoite on kirkas: Haluamme palauttaa Suomen koulutuksen kärkimaaksi. Kun panostamme koulutukseen ja osaamiseen, rakennamme Suomea, jossa jokaisesta lapsesta ja nuoresta voi tulla mitä vain.

Esitän seuraavaksi SDP:n kolme peruskoulun parantamiseen liittyvää tavoitetta tulevalle vaalikaudelle.

Hyvät ystävät,

Ensinnäkin, SDP haluaa vahvemman peruskoulun. Emme halua uudistuksia uudistusten vuoksi, vaan haluamme aidosti parantaa peruskoulun rahoitusta ja lainsäädäntöä merkittävällä tavalla, jotta jokaisessa koulussa, jokaisessa luokassa voidaan keskittyä niihin perusasioihin, joita jokainen lapsi ja nuori tulevaisuudessa tarvitsee: lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen.

Haluamme käynnistää ensi vaalikaudella perusopetuslain parlamentaarisen kokonaisuudistuksen ja päivittää opetussuunnitelmatyön jatkona oppivelvollisuuden uudistamiselle. On varmistettava, että peruskoulutuksen sisällöt vastaavat tämän päivän tarpeita ja vahvistavat perustaitojen oppimista. Ja on varmistettava, että koulujen resurssit ovat riittävät.

Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa peruskoulun alkuperäistä tavoitetta: olla lapsille ja nuorille laadukas ja hyvä koulu, sivistyskoulu ja tulevaisuuskoulu. Tavoitteena on se, että kaikissa kouluissa ympäri Suomen on mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen ja perustaitojen oppimiseen. Tällä hallituskaudella aloitettua työtä perusopetuksen laadun, tasa-arvon ja oppimistulosten parantamiseksi tulee jatkaa lähikouluperiaatetta vahvistaen.

Perusasteella pitää pystyä hankkimaan sellaiset tiedot ja taidot, että nuori pärjää toisen asteen koulutuksessa. Luku- kirjoitus- ja laskutaito, mutta myös kielitaito, digitaidot, medialukutaito, demokratiataidot ja tunnetaidot ovat tänä päivänä keskeisiä kansalaistaitoja, joiden vahvistaminen on otettava peruskoulun keskiöön.

Perusopetuslain päivittämisellä varmistetaan nykyistä selkeämpi mahdollisuus seurata, ohjata ja koordinoida lasten oikeuksien ja palveluiden yhdenvertaista ja laadukasta toteutumista. Sekä alueelliset että koulukohtaiset erot koulutuksen laadussa ja myös määrässä vaikuttavat jo liian paljon oppimistuloksiin.

Toiseksi, tavoittelemme esiopetuksen laajentamista kaksivuotiseksi. Nyt käynnissä olevat kokeilut kaksivuotisesta esiopetuksesta ovat olleet lupaavia. Kaksivuotisella esiopetuksella voimme vahvistaa lasten oppimismahdollisuuksia ja luoda yhdenvertaiset edellytykset onnistuneelle koulupolulle.

Me tiedämme, että laadukkaalla varhaiskasvatuksella on yhteys tulevaan oppimiseen ja koulumenestykseen. Kaksivuotisella esiopetuksella on mahdollista tasata lasten välisiä taitoeroja aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, kuitenkin huomioiden sen, että lapsen tärkein työ on leikkiminen. Kaksivuotisella esiopetuksella on mahdollista lisätä koulutuksellista tasa-arvoa, sillä jo viisivuotias lapsi pääsisi varhaiskasvatuksen ja koulupolun piiriin. Esiopetus on maksutonta, joten se pienentäisi myös perheiden varhaiskasvatusmaksuja.

Kolmanneksi haluamme uudistaa oppimisen tuen kattamaan saumattomasti koko koulupolun varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen asti. Tämä tarkoittaa muun muassa panostuksia erityisopettajien, psykologien ja koulukuraattorien työhön. Kolmiportaista oppimisen tuen kehittämistä on jatkettava. Oppimisen tuen osalta on selkeytettävä erityisopetuksen tasoja ja resursseja, varmistettava opetusryhmien mitoitus siten, että se huomioi erityisen tuen tarvitsijat ja yksinkertaistettava tukeen liittyvää byrokratiaa. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea opinnoissaan. Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki läpi koulupolun ovat tärkeää perustaitojen oppimiseksi ja jatko-opintojen mahdollistamiseksi.

Koulutuksen kehittäminen vaatii kärsivällisyyttä ja pidemmän aikavälin visiota. Tällä hallituskaudella olemme kääntäneet pitkään jatkuneen karsinnan, leikkaamisen ja supistamisen aikakauden opetuksen ja koulutuksen osalta. Olemme halunneet näyttää jokaiselle lapselle ja nuorelle, että koulutus ja osaaminen on meille tärkeää. Aloitimme jokaisen lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen ja jokaisen nuoren oikeudesta maksuttomaan toisen asteen tutkintoon. Seuraava askel on vahvistaa peruskoulua niin, että se on jälleen maailman paras ja tarjoaa hyvän elämän edellytykset jokaiselle lapselle ja nuorelle.

Hyvät ystävät, on aika palauttaa Suomi koulutuksen kärkimaaksi. Olemme tällä vaalikaudella tehneet merkittäviä tulevaisuustekoja, mutta työn on jatkuttava myös ensi vaalien jälkeen. Koulutuspolitiikassa jos missä korostuu pitkäjänteisyys nähdä tulevaisuuteen ja rohkeus uudistaa sitä, mikä on vanhentunut.

Hyvät ystävät, 

Muistan hyvin kun syksyllä 2018 valmistauduimme yhdessä tuleviin eduskuntavaaleihin valmistelemalla edistyksellistä vaaliohjelmaa, jonka punaisena lankana oli sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä Suomi. Esitimme tulevaisuuteen katsovassa ohjelmassamme konkreettista muutosta ja toteutuskelpoisia ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. 
 
Vaaliohjelman valmistelemiseen ja hiomiseen osallistui tuon syksyn ja kevään aikana useampi sata puolueen jäsentä työryhmien kautta. Tuosta yhdessä tehdystä tulevaisuuslinja-vaaliohjelmasta syntyi eduskuntavaalien jälkeen uuden hallitusohjelman runko. 
 
Vaaliohjelmaa ja hallitusohjelmaa olemme toteuttaneet määrätietoisesti tämän vaalikauden aikana. Olemme tehneet hyvinvointia ja talouskasvua vahvistavia tulevaisuusuudistuksia. Viimeisin voimaan tullut uudistus on perhevapaauudistus, joka astui voimaan elokuun alussa. Uudistuksen myötä vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyy. Uusi malli lisää työelämän ja vanhempien tasa-arvoa ja huomioi nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Tämä on ollut SDP:n pitkään tavoittelema uudistus. Ja nyt se on totta. 
 
Ystävät, tämän vaalikauden aikana olemme ottaneet yhdessä ensiaskeleet kohti reilumpaa, inhimillisempää ja tasa-arvoisempaa Suomea. Olemme tällä vaalikaudella osoittaneet, että SDP totta tosiaan on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen muutosvoima. 
 
Toverit, meidän pitää olla ylpeitä tehdystä työstä ja samalla tyytymättömiä yhteiskuntamme epäkohtiin. Meidän täytyy valmistautua määrätietoisesti kohti tulevia eduskuntavaaleja tuorein tavoittein ja uudistuksin. Meillä on upea joukkue ja yhdessä töitä tekemällä me voitamme myös seuraavat eduskuntavaalit.