SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen puhe puoluekokouksessa lauantaina 22.8.2020

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, puhe puoluekokouksessa lauantaina 22.8.2020
Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Arvoisat puoluekokousedustajat, kutsuvieraat, hyvät toverit, bästa kamrater!

Avauspuheessani jo hieman analysoin liikkeemme ja Tampereen kaupungin hyvää ja vahvaa suhdetta. Myös henkilökohtaisesti minulla ja Tampereella on suhde, jonka ehkä vain harvat tietävät.

Soitin nuorena miehenä reilut kymmenen vuotta klarinettia Hyvinkäänkylän Työväenyhdistyksen soittokunnassa. Olin juuri palannut suorittamasta asevelvollisuutta, kun soittokunta järjesti viihdemusiikin konsertin. Konsertin laulusolistiksi muutaman kappaleen verran oli saatu värvättyä taiteilija-professori Veikko Sinisalo. Konsertin päätteeksi Veikko kysyi soittajilta, oliko kukaan vailla työtä. Hänellä olisi tarjolla työtä autonkuljettaja-näyttämömiehenä käynnistymässä olleella Aleksis Kivi-kiertueella. En epäröinyt hetkeäkään ja ilmoittauduin saman tien Runo-Pirkka Oy:n palvelukseen. Veikko palkkasi minut ja niin minustakin tuli tamperelainen muutamaksi vuodeksi.

Asuin tuossa Tampere-taloa vastapäätä Lähteenlinnassa. Tampere tuli tutuksi, kun ehdin olla kotona kiertueen lomassa. Myöhemmin kaksi vanhinta tytärtäni ovat asuneet täällä ja heidänkin kauttaan on tullut paljon myönteisiä kokemuksia Tampereesta ja tamperelaisista.

Hyvät toverit!

Kun minut kuusi vuotta sitten valittiin puolueemme puheenjohtajaksi, halusin tarjota vaihtoehdon, jolla usko ja luottamus liikkeeseemme palautetaan. Ja halusin palauttaa oman itseluottamuksemme työhömme. Sillä kuten monesti olemme todenneet: SDP on parhaimmillaan silloin, kun se on rohkeimmillaan.

Globaalit haasteet ja mahdollisuudet, ilmastonmuutos ja yhä kiihtyvä teknologinen kehitys edellyttävät myös sosialidemokratialta uutta ajattelua. Vain me voimme viitoittaa tien 2030-luvun hyvinvointivaltiolle, joka ymmärtää ja tukee tavallista ihmistä muutoksen keskellä. Sillä epävarmuus tulevasta, työpaikasta tai perheen toimeentulosta kalvaa suurta joukkoa länsimaiden ihmisistä. Viime vuonna julkaistussa Edelman-luottamusbarometrissa noin joka toinen saksalainen, ranskalainen tai englantilainen vastaaja suhtautui pessimistisesti omaan tulevaisuuteensa.

Pahimmillaan toivottomuus ja yhteiskunnan eriarvoisuus murentavat luottamusta demokratian instituutioihin ja politiikan päätöksentekoon. Ja tästä demokratian ja oikeusvaltion rapautumisesta hyötyvät vain väärät profeetat, voimat, jotka haluavat kääntää kehityksen kelloa vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja taaksepäin. Syyllisiä haetaan milloin toisista kulttuureista, milloin Euroopan unionista.

Ystävät, meidän on rohkeasti käytävä taisteluun näitä voimia vastaan. Meidän on hyökättävä väärän tiedon levittäjiä vastaan totuudella, toivolla ja teoilla. Työhön tarvitsemme jokaista: käymään toisia arvostavaa ja kunnioittavaa keskustelua, mutta oikaisemaan virheet ja erehdykset. Näyttämään totuuden, mutta paljastamaan valheet.

Bästa vänner, vi måste gå i kamp mot dessa destruktiva krafter. Vi måste slå till mot dem som sprider lögner med sanning, hopp och insatser för rättvisa. Vi behöver alla i det arbetet: att föra en saklig och respektfull diskussion, men rätta till fel och missförstånd. Att visa sanningen men avslöja lögnerna.

Vahva pohjoismainen hyvinvointivaltio on paras aseemme toivottomuutta ja eriarvoisuutta sekä niistä ammentavia vääriä profeettoja vastaan. Laadukkaat terveyspalvelut, korkea osaaminen ja toimeentulon turva muodostavat kolmikärkemme, jota huollamme ja teroitamme vastaamaan 2020-luvun haasteisiin. Pidämme kiinni oikeusvaltiosta ja perustamme julkisen vallan käytön aina lakiin ja säännöksiin. Vaalimme sananvapautta, mutta parannamme puhekulttuuria. Tätä työtä teemme yhdessä, porukalla, ihmisten arkihuolia kuunnellen ja tuntien. Kaikki on pidettävä mukana ja niin, että kaikki sen myös huomaavat.

Hyvät toverit!

Jo Lahden puoluekokouksessa vuonna 2017 käynnistimme poliittisen ohjelmatyömme YK:n agenda 2030:n pohjalle. Ankkuroimme työmme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen. Ymmärsimme ensimmäisenä puolueena Suomessa, että toimiakseen hyvinvointivaltio tarvitsee kaikki kolme jalkaa: Sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Ja ekologisesti kestävä kehitys edellyttää sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.

Tämä ohjelmatyö on ollut aivan keskeinen elementti luottamuksen palauttamisessa. Onnistuimme jo oppositioasemasta käsin ottamaan ohjelmatyömme ansiosta haltuumme poliittisen keskustelun johtajuuden. Teimme aloitteita, tarjosimme ratkaisuja ja vaihtoehtoja epäoikeudenmukaiseksi koetulle politiikalle. Ihmisten luottamuksen palautuessa myös oma itseluottamuksemme kasvoi kohisten.

Jotta voi voittaa, on uskottava itseensä, omaan tekemiseensä. Ja toverit: me uskoimme. Huhtikuussa 2019 palasimme eduskuntavaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi 20 vuoden jälkeen. 20 vuoden jälkeen. Monelle jäsenellemme ja kannattajallemme voitto oli ensimmäinen koskaan.

Hyvät toverit! Pidetään huoli siitä, että näitä voittoja tulee jatkossa tiheämpään tahtiin. Sillä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat näitä voittoja.

Hyvät kuulijat!

Maamme huikea kasvutarina on näyttänyt, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on ylivoimainen tapa järjestää yhteiskuntaa. Itselleni hyvinvointivaltion eetoksen on parhaiten kiteyttänyt puolueemme entinen puheenjohtaja Rafael Paasio: Jos et muuten tiedä, mitä teet, ole heikomman puolella. Sillä tästä hyvinvointivaltiossa perimmiltään on kysymys: oikeudenmukaisuudesta ja niiden auttamisesta, jotka huolenpitoa tarvitsevat. Rafulta tämä eetos siirtyi edelleen Pepelle ja syvälle SDP:n perimään. Siksi ajattelenkin usein, että kun Ruotsin entinen pääministeri Per Albin Hansson mainitaan usein naapurin kansankotiajattelun isänä, niin samalla tavalla meillä yhdistyvät Paasiot ja hyvinvointivaltio.

—

Jotta tämä paasiolaisen hyvinvointivaltion kehittäminen olisi mahdollista, on myös jatkossa kiinnitettävä erityinen huomio työikäisen väestön työhön osallistumiseen. Tarvitsemme pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja rohkeaa rakentamista, jotta kaikki kynnelle kykenevät saadaan työelämään kiinni. Keväällä 2019 arvioimme hallitusohjelman kirjoittamisen yhteydessä, että tarvitsemme tällä vaalikaudella 60 000 uutta työllistä turvataksemme hyvinvointivaltion rahoituspohjan tulevalla vuosikymmenellä.

Maailmanlaajuinen koronakriisi ei ole muuttanut tarvetta nostaa työllisyysastetta hyvälle pohjoismaiselle tasolle miksikään, päinvastoin. Samalla on kuitenkin todettava, että koronakriisin vaikutuksesta toimenpiteiden aikatauluja joudutaan arvioimaan uudelleen. Pandemian aiheuttamaa talouden pudotusta on korjattava elvytyksellä. Emme saa enää toistaa aikaisempien talouskriisien virheitä. 1990-luvun laman ja finanssikriisin opetukset on otettava nyt vakavasti. Leikkauspolitiikalla emme voi rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti tai ekologisesti kestävää kasvua.

Hallituksen piirissä työllisyystoimia on valmisteltu huolellisesti. Erityisen tärkeä uudistus on henkilökohtainen työnhaun malli, joka nojaa työttömien auttamiseen takaisin työelämään ja tiiviiseen sektorirajat yhdistävään yhteistyöhön eri viranomaisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Osatyökykyisten asemaa on tarkoitus parantaa kehittämällä palkkatukeen liittyviä järjestelmiä ruotsalaisten esimerkkien mukaisesti.

Huomattava vaikutus työllisyydelle on SDP:n pitkään ajamalla tavoitteella oppivelvollisuusiän korottamisesta ja toisen asteen maksuttomuudesta. Minun on ollut vaikea ymmärtää tämän tavoitteen kriitikoita. Onko kyse jostain pahasti vinoutuneesta elitismistä, korkeamman koulutuksen ja sen tarjoaminen mahdollisuuksien rajaamisesta harvempien, joidenkin yhteiskunnan etuoikeutettujen oikeudeksi? Muistamme hyvin, että myös peruskoulu-uudistuksen kovimmat vastustajat edustivat samoja yhteiskuntapiirejä. SDP:lle tämä ajattelu ei käy. Sivistys ja oikeus tavoitella täyttä potentiaaliaan kuuluvat jokaiselle yhteiskuntamme jäsenelle, taustasta tai lähtökohdista riippumatta.

Världen kan förändras, det behövs bara modiga människor. Det är en fras som sammanfattar vår verksamhet de senaste tre åren. Vår valseger i riksdagsvalet 2019 baserade sig på den. Vi arbetade tillsammans och bjöd in finländare att arbeta med oss. Som statsministerparti är vi nu ansvariga för att våra löften om en förändring i politikens riktning blir verklighet. Därför måste vi fortsätta arbeta, göra förslag för att förnya Finland som också går att förverkliga. I det här arbetet ska vi utnyttja erfarenheterna från det senaste årets undantagsförhållanden.

Maailmaa voi muuttaa, tarvitaan vain rohkeita ihmisiä. Näin kuuluu yksi kulunutta puoluekokouskauttamme määrittävä toimintamme kiteytys. Tähän perustui myös vaalivoittomme kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Teimme porukalla työtä ja kutsuimme suomalaiset mukaan tekemään työtä kanssamme. Pääministeripuolueena olemme nyt vastuussa siitä, että lupauksemme politiikan suunnan muutoksesta toteutuu. Siksi meidän on yhä jatkettava työtä, esitettävä toteuttamiskelpoisia ehdotuksia Suomen uudistamiseksi. Tässä työssä meidän on hyödynnettävä kuluneen vuoden poikkeusolojen kokemuksia.

Vasta koronakriisin myötä monella työpaikalla ja työtehtävässä on toden teolla alettu hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia töiden järjestämisessä. Etätyöt ovat tuoneet erilaiset vuorovaikutuskanavat ja -alustat yhä useamman ulottuville ja osaksi työhön kuuluvia rutiineja. Esitin jo vuonna 2016 suomalaisille työntekijöille subjektiivista oikeutta etätyön tekemiseen silloin, kun työtehtävät eivät edellytä läsnäoloa työpaikalla. 2020-luvun toimisto tai työpiste voivat olla missä vain. Olin ilahtunut, kun huomasin ajatuksen jälleen elokuussa nousseen julkiseen keskusteluun. Kokemukset paikkariippumattomasta työskentelystä ovat nyt käytettävissämme, jotta voimme aloittaa tähän tähtäävän esityksen valmi