SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen: Suomen on pidettävä arvoistaan kiinni myös Naton jäsenmaana – suomalaisdiplomaattien kirje ulkoministerille on poikkeuksellinen toimi
SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen painottaa, että hän on lähtenyt presidenttiehdokkaaksi, jotta Suomi pitäisi kiinni arvoistaan niin sisäisesti kuin ulkoisesti.
Ulkopolitiikassa on ollut nähtävissä, että Suomesta halutaan tehdä Nato-Suomea, joka muuttaisi ulkopolitiikkansa arvopohjaa oletettujen odotusten mukaiseksi. Tämä on tullut näkyväksi esimerkiksi Lähi-idän politiikassa, jossa Suomi äänesti YK:ssa eri rintamassa kuin verrokkimaamme Norja.
– Olen samaa mieltä tasavallan presidentin kanssa siitä, että puhe Nato-Suomesta luo nyt vääriä odotuksia Suomen ulkopolitiikalle. Etuliitteen käyttö saa aikaan ylilyöntejä oman arvopohjamme muuttamisessa tai turhaa varovaisuutta oman arvopohjamme noudattamisessa. Myös tutkijat ovat käyttäneet puheenvuoroja, jotka korostavat sitä, että me emme voi juosta johtavien Nato-maiden perässä, vaan meillä pitää olla omat arvot, joiden puitteissa toimimme.
– Emme saa seurata suurvaltojen julkilausuttuja tai oletettuja näkemyksiä valintoihin, jotka eivät ole Suomelle luontevia. Tämä vaatii meiltä nyt tervettä itsetuntoa siitä, että linjamme kansainvälisen oikeuden ja monenkeskisen yhteistyön puolustamisessa on ollut oikea ja on oikea myös jatkossa.
”Suomalaisdiplomaattien kirje ulkoministerille on poikkeuksellinen toimi”
Urpilaisen mukaan tässä ilmapiirissä on tulkittava myös lähes 80 suomalaisdiplomaatin marraskuinen kirje ulkoministeri Elina Valtoselle, missä he ilmaisivat tyytymättömyyttään Suomen Lähi-idän politiikkaan.
– EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell on ollut johtavia eurooppalaisten arvojen puolustajia Lähi-itä-keskustelussa. Siihen verrattuna Suomen reaktiot Gazan tilanteeseen ovat olleet häilyviä: vaatimuksia tulitauosta on alettu esittää varovaisen jälkijättöisesti, vaikka tarve on ilmeinen ja siviilien kärsimys täysin suhteetonta.
– Suomen olisi ollut mahdollista alusta asti korostaa Israelin oikeutta puolustaa itseään terrorismia vastaan, mutta samalla vaatia Israelilta siviilien suojelua ja sodan sääntöjen noudattamista. Virkakunnan näin laajalla joukolla ministerillä lähettämä kirje on Suomen mittapuulla erittäin poikkeuksellinen toimi. Tämän pitäisi herättää laajempaa keskustelua siitä, että ulkopolitiikkamme arvopohjan noudattamisessa johdonmukaisuus on edellytys meidän uskottavuudellemme.
Se, että noin 80 ulkoministeriön työntekijää on katsonut välttämättömäksi toimia tällä tavalla, kertoo Urpilaisen mielestä syvästä ymmärryksestä kolmessa asiassa. Ensinnäkin Suomella ei ole varaa suhtautua haparoiden Israelin ja Gazan väliseen konfliktiin, joka on vaarassa levitä laajemmaksi konfliktiksi Lähi-idässä ja joka olisi suuri inhimillinen tragedia.
Toiseksi konfliktin laajeneminen olisi myös merkittävä turvallisuusuhka Suomelle ja Euroopalle uuden pakolaiskriisin ja kasvavan terrorismin uhan muodossa.
Kolmanneksi Suomen pitää aina asemoitua puolustamaan monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta, muuten meitä voidaan syyttää kaksoisstandardeista. Näistä syistä on siis myös omissa intresseissämme, että Suomi on mukana vaatimassa päättäväisesti tulitaukoa alueelle.
”Kyse on Suomen ja Euroopan kansainvälisestä uskottavuudesta”
Urpilainen näkee Suomen Lähi-idän politiikalla vaikutusta myös Suomen Ukraina-politiikan uskottavuuteen muun maailman silmissä. Sama koskee koko Eurooppaa.
– Horjuminen kansainvälisen oikeuden puolustamisessa Lähi-idän kohdalla vähentää merkittävästi viestimme uskottavuutta, kun tuomitsemme Venäjän toimet Ukrainassa. Jos vaadimme Venäjältä humanitaaristen periaatteiden noudattamista sodassa, meidän täytyy uskaltaa vaatia samaa Israelilta, vaikka Israel onkin meille monella tapaa kumppani ja liittolainen. Kaksoisstandardeja on vaikea uskottavasti perustella kansainvälisillä areenoilla. Kriteerien tulee olla kaikille samat, toteaa Urpilainen.
