SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen: Nuorten mielenterveyden kriisi on yhteiskunnallinen ongelma

 – Olen syvästi huolissani nuorten jaksamisesta. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan yli kolmannes 8.–9.-luokkalaisista tytöistä kertoo kokeneensa vähintään kohdistusta ahdistusta kahden edellisen viikon aikana. THL:n mukaan jopa neljännes nuorista kärsii mielenterveysongelmista. Nuorten kasvanut pahoinvointi ja kokemukset osattomuudesta kertovat siitä, että hyvinvointivaltion keskeinen sitoumus – se, että kaikista pidetään huolta ja että kaikki voivat osallistua – ei ole valitettavasti pitänyt nuorten kohdalla. 

Kun joka neljäs nuori voi pahoin, on kyse jo lähes kansallisesta hätätilasta, sanoo Urpilainen. Nuorten mielenterveyskriisillä on myös merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia. Mielenterveyden ongelmat ovat nuorilla selkeästi yleisin sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Kyseessä on tärkeä kysymys myös Suomen turvallisuuden kannalta. 

 – Yhä useampi nuori ei pysty suorittamaan asepalvelusta mielenterveyden ongelmien vuoksi. Monet nuoret kokevat, että apua ei saa tarvittaessa ja että heidät on jätetty kamppailemaan yksin esimerkiksi ahdistuksen tai masennuksen kanssa. Jos emme pysty pitämään huolta nuoristamme, kokevatko he tämän maan edelleen puolustamisen arvoiseksi? 

Laajamittaiset nuorten hyvinvoinnin haasteet uhkaavat koko Suomen turvallisuutta. Siksi nuorten mielenterveyden kriisiin on löydettävä ratkaisuja, painottaa Urpilainen. 

 – Tarvitsemme laaja-alaisen parlamentaarisen työryhmän selvittämään ratkaisuja nuorten mielenterveysongelmien nujertamiseksi. Toivon, että me päättäjät voisimme tehdä yhteisen lupauksen siitä, että huolehdimme nuortemme hyvinvoinnista – että ketään ei jätetä.  

Urpilaisen mukaan myös tasavallan presidentti voi tehdä oman osansa nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemisessa. 

 – Olen huolissani tämänhetkisen yhteiskunnallisen ilmapiirin vaikutuksista nuorten hyvinvointiin. Kun työelämän ulkopuolelle ajautuneita nimitetään loisiksi ja toimeentulostaan aidosti huolestuneita opiskelijoita uikuttajiksi, kun valtionjohdon viesti jo valmiiksi uupuneille nuorille on, että ette ole ansainneet elintasoanne ja teidän on työskenneltävä vieläkin kovempaa, on nuoren vaikea kokea, että yhteiskunta olisi hänen puolellaan.  

Urpilainen peräänkuuluttaa tuomitsemisen ja kovien vaatimusten sijasta empatiaa. Hän haluaisi tuoda presidenttinä julkiseen keskusteluun viestiä siitä, että vaikka uupuisit, epäonnistuisit tai tarvitsisit tukea, sinä kelpaat silti. 

 – Mielestäni on tärkeää, että nuoret kokevat tulevansa kuulluksi yhteiskunnassa. Presidenttinä perustaisin nuorten työryhmän, jotta pysyisin ajan tasalla nuorten ajatuksista ja toiveista ja jotta nuorilla olisi mahdollisuus saada äänensä kuuluviin, Urpilainen lisää.