SDP:n Piritta Rantanen: Maa- ja metsätalous tarvitsee pitkäjänteisiä päätöksiä
Maa- ja metsätalousvaliokunnan sd-ryhmän vastaava Piritta Rantanen on huolissaan suomalaisten elintarvikkeiden vienninedistämisen jatkuvuudesta. Hallitus on asettanut työryhmän laatimaan elintarvikeviennin lisäämiseen tähtäävää kasvuohjelmaa. – Talousarviosta puuttuvat kuitenkin selkeät elintarvikevientiä koskevat kirjaukset, joten käytännön toimien rahoitus ja aikataulu ovat suuri kysymysmerkki, Rantanen kritisoi.
Hallitus on julistanut haluavansa kaksinkertaistaa elintarvikeviennin vuoteen 2031 mennessä, mutta vuoden 2024 talousarviossa ei ole osoitettu jatkorahoitusta esimerkiksi Ruokaviraston vientipalveluihin tai Food from Finland -ohjelmaan. Vuonna 2014 elintarvikevientiä edistämään perustettu ohjelma on lisännyt suomalaisten yritysten tunnettuutta yhtenäisen maabrändin avulla ja elintarvikkeiden vienti on kasvanut vuodesta 2019 kolmessa vuodessa jopa 28 % kaikkiaan 2,3 miljardiin euroon.
– On tärkeää, että vientiä harkitseville ja harjoittaville yrityksille tarjotaan konkreettisia tukipalveluita. Näistä hyötyvät erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Elintarviketuottajien pitäisi voida luottaa vienninedistämisen rakenteiden pysyvyyteen, jotta he voivat puolestaan sitoutua viennin harjoittamiseen ja kasvattamiseen. Nyt vienninedistämiseen ei ole osoitettu selkeästi määrärahoja ja on vaarana, että uudelleenjärjestelyn seurauksena toiminnot pirstaloituvat entisestään, mikä se ei ole kenenkään etu, Rantanen arvioi.
Hallituksen lakkautuslistalla on myös metsitystuki, jonka hallintokoneisto pyörii tukipäätösten takia vielä pitkään uusien avustusten myöntämisen lopettamisen jälkeen.
– Maa- ja metsätalous ovat luonteeltaan aloja, joilla iso pyörä pyörähtää vähän raskaammin, joten prosesseille pitäisi antaa aikaa, Rantanen pohtii.
Elintarvikeviennin kasvaminen sekä ylläpitäisi huoltovarmuutta että parantaisi alan yritysten kannattavuutta.
– Kun ruokaa riittää omien tarpeidemme lisäksi myös vientiin, takaa se huoltovarmuutemme mahdollisissa kriisitilanteissa. Puhtaista ja laadukkaista suomalaisista elintarvikkeista saa maailmanmarkkinoilla hyvän hinnan eli se lisää maatalouden tuloja, vaikka oma kotimarkkinamme on melko rajallinen.
Kotimainen maatalous on paininut jo pitkään kannattavuuskriisin kanssa. Tilojen keskimääräinen yrittäjätulo on viime kuukausina vain jatkanut pudotustaan ja jää Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan tänä vuonna 15 100 euroon. Sato on ollut heikko, viljan hinta laskenut ja kustannukset kasvaneet.
– On hyvä, että yhteisesti sovittuja maatalouden kannattavuutta parantavia esityksiä on luvattu viedä eteenpäin, mutta esimerkiksi elintarvikevaltuutetun tiedonsaantioikeuksien parantaminen näyttää venyvän ensi vuoden syksyyn. Nopeus olisi nyt valttia, kun tuottajien tilanne on hankala. Elintarvikeviennin edellytysten turvaaminen tarjoaisi kaivattuja markkinalähtöisiä kasvun eväitä maatalouden pitkään jatkuneeseen kannattavuuskriisiin, Rantanen päättää.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan sd-ryhmä jätti eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon valtion talousarviosta.
