SDP:n Pinja Perholehdon vappupuhe

Hyvä vapun juhlakansa,

Kun olin pieni, sain lahjaksi paperisen almanakan. Kirjoitin ylös nimipäiviä, ja koristelin pyhät värikkäin koukeroin. Ympyröin myös vapun, maistaen ajatuksissani munkin päältä suuhun sulavan sokerin ja tuntien hattarasta sormiin tarttuvan tahman. En tiennyt vapun merkityksestä, mutta pidin siitä silti.

Vappu on aina ollut enemmän kuin vain päivä kalenterissa. Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee – mutta ei vappuna. Vappu jos mikä, on oikea päivä iloita työväenliikkeen saavutuksista. Vappuna on hyvä pysähtyä ja katsoa, mistä tähän päivään on tultu ja muistella, millaisen kädenjäljen työväenliike, siis me ihmiset yhdessä – olemme Suomen historian aikana saaneet aikaan.

Kära första maj-firare,

Första maj, denna högtidsdag för det arbetande folket, har alltid varit mer än bara en dag i kalendern. Det är en dag för oss att glädjas åt det som arbetarrörelsen uppnått och en dag för oss att blicka tillbaka och komma ihåg vilket handavtryck arbetarrörelsen, vi människor tillsammans, har skapat under Finlands historia.

Hyvät kuulijat,

moni aloittaa tänään puheensa varmasti toteamalla, että tämä vappu on poikkeuksellinen, ja sitä se todella on. Poikkeuksellinen.

Ei vähiten siksi, että Suomea johtava katastrofihallitus ajaa häikäilemättömiä heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin. Kokoomuksen politrukit ovat tieten tahtoen tehneet hallituksesta työmarkkinaosapuolen ja ajaneet oma-aloitteisesti työelämän täyskaaokseen.

Hallituksen toimien myötä työntekijälle on jatkossa tarjolla entistä epävarmempia työsuhteita, entistä huonommilla työehdoilla. Pätkätyöt lisääntyvät. Potkut saa helpommin. Työttömyysturvaa leikataan. Ansiosidonnainen käytännössä romutetaan. Aikuiskoulutustuki lakkautetaan. Vuorotteluvapaa poistetaan. Lakko-oikeutta rajoitetaan.

Siis hyvää vappua duunari, terveisiä oikeistohallitukselta!

Me SDP:ssa emme tätä purematta niele.[1] 

On suorastaan ylimielistä, että työmarkkinakaaoksen arkkitehdit, kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat, pitävät vappupuheita tänään ympäri Suomea.

Mitä sanottavaa kokoomuksella voi aidosti olla työväen juhlapäivänä? Entä miten perussuomalaiset puolustelevat Suomen poliittisen historian suurinta takinkääntöä: valtavia heikennyksiä tavallisten ihmisten ja työntekijöiden asemaan?

Hyvät kuulijat,

samalla kun vappu on työväen ja opiskelijoiden juhla, on se myös tärkeä muistutus siitä, että moni taistelu on yhä kesken.

Olen miettinyt viime aikoina paljon maailmaa ja sen menoa, ihmisiä ja sitä, kuinka eri tavalla elämä meitä kohteleekaan. Ehkä joku teistä täällä, on ajatellut joskus samoin.

Puhuin vuosi sitten vappuna Raisiossa näistä samoista teemoista: empatiasta, solidaarisuudesta ja yhteistyöstä. Ne olivat jo silloin ajankohtaisia asioita. Viime vuosi ei todellakaan ollut oikeudenmukaisuuden, inhimillisyyden tai sopimisen riemujuhlaa.

Suomessa on pian vuoden verran toisteltu pakkoa ja sanottu, että ei ole vaihtoehtoja. On jankattu tentti tentiltä, haastattelu haastattelulta, kyselytunti kyselytunnilta, että on pakko leikata ja on pakko kurjistaa.

Mutta ei ole. Aina, on vaihtoehtoja. Politiikka on aina valintoja. Ja nyt me näemme hallituksen valintojen arvopohjan selvästi: sakset viuhuvat ja leikkuulaudat kolisee.

Kära lyssnare,

 

År 2023 blev definitivt inte en hyllning till rättvisa, medmänsklighet eller överenskommelse, och de första månaderna av detta år kan inte heller beskrivas som sådana.

I snart ett år har man ensidigt upprepat att det som görs är ett måste och det har sagts att det inte finns några andra alternativ. Debatt efter debatt, intervju efter intervju, frågestund efter frågestund upprepar man, att vi måste göra nedskärningarna, och att du och jag kommer få det sämre.

Men det måste vi inte. Det finns alltid alternativ. Politik handlar alltid om vägval. Och nu ser vi värdegrunden i regeringens vägval tydligt: ​​saxen klipper och skärbrädorna skramlar.

Finland har aldrig tidigare sett så orättvisa, obalanserade och ojämlika politiska riktlinjer.

Hyvät kuulijat,

Suomessa ei ole koskaan ennen nähty näin epäoikeudenmukaista, epätasapainoista ja eriarvoistavaa linjaa.

Velka ei ole hallitukselle ongelma, kun rahat käytetään hyvätuloisten veronkevennyksiin, mutta hoitojonojen purkamiseen tai koulutukseen sitä ei sovi ottaa.

Veroämpärin pohjaa vuotaa kuin seula, eikä suurituloisia kutsuta mukaan reikää paikkaamaan – päinvastoin.

Suurista vaalipuheistaan huolimatta hallitus ei ole pääsemässä julkisen talouden tavoitteisiin, vaan juuttuu leikkausten ja kurjistamisen kierteeseen.

Hyvät kuulijat,

Milloin yhteiskunnasta tuli sellainen, että oluen, keksien ja sipsien verotus on hallituspuolueille kynnyskysymys, mutta aivan tavallisten ihmisten arjesta leikataan häpeilemättä?

Kehysriihessään hallitus kehitti keskituloisille eläkeläisille raippaveron ja päätti palauttaa opiskelijat asumislisälle.

Arvonlisäveroon hallitus nikkaroi historiallisen korotuksen, joka koettelee etenkin pieni- mutta myös keskituloisten kykyä selvitä arjen menoista.

Tavallisen kansan sote-palveluista se päätti leikata lisää samaan aikaan, kun yksityiselle terveydenhuollolle avataan puolen miljardin euron piikki.

Me sanoimme jo syksyllä, ettei tämä ole mitenkään päin kohtuullista. Nyt jopa sairaalaverkkoa on nyt lähdetty ajamaan alas.

Palveluiden ruuhkautuminen ei helpotu sillä, että ne keskitetään kauemmas ihmisistä. Päivystysten alasajolla hallitus tulee aiheuttamaan ennennäkemättömän ambulanssi- ja taksirallin sekä sote-osaajien joukkopaon.

Siinä ei ole hitustakaan järkeä. Me SDP:ssä teemme kaikkemme sen eteen, että hyvinvointialueet saisivat työrauhan, että alueet saisivat jatkossakin päättää itse sairaaloidensa palveluista. Hallituksen ei pidä sanella, miten ja missä alueilla palvelut pitää järjestää.

Hyvät kuulijat,

100 000 ihmistä toimeentulotuelle. Vähintään 17 000 lasta köyhyyteen.

Nämä ovat todella pysäyttäviä lukuja.

100 000 uutta työllistä luvattiin, mutta miinus 50 000 on saldona.

Oikeisto synnyttää työpaikkoja excelissä, vaikka parempi olisi, että niitä syntyisi myös ihan oikeassa elämässä.

Hallituksen talouspolitiikalta on pettänyt pohja jo tässä vaiheessa. Viimeistään nyt on selvää, ettei Suomen taloustilanne kohene saksia heiluttamalla ja työttömiä kurittamalla. 

Edes maailman kovimmat leikkaukset eivät ratkaise Suomen budjettitalouden suurimpia ongelmia: väestön ikääntymistä, osaajapulaa, osaamistason laskua. Niiden lääkkeet ovat aivan toiset.

Hallituksen olisi siksi korkea aika lopettaa leikkauksilla ylpeily ja keskittyä todellisiin työllisyystoimiin: ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen, koulutukseen, sopimiseen, vihreään ja kestävään kasvuun.

Hyvät kuulijat,

kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyö on johtanut paitsi eriarvoisuuden ja vastakkainasettelun lisääntymiseen, luonto- ja ilmastotoimien jarruttamiseen sekä hyökkäyksiin järjestäytyneitä työntekijöitä, kansalaisjärjestöjä ja muita länsimaisen demokratian kulmakiviä vastaan.

Nämä eivät ole kuitenkaan vain suomalaisia erityispiirteitä, vaan ne ovat osa oikeistopopulismia globaalisti.

Osin juuri siksi, kesäkuun europarlamenttivaaleista on povattu Euroopan kohtalon vaaleja. Moni pelkää Euroopan hajaantumista ja äärimmäistymistä. Ei ole liioiteltua sanoa, että eurovaaleissa käydään sitä samaa henkien taistoa, jonka me Suomessa vuosi sitten ennen eduskuntavaaleja kävimme.

Vaikka EU voi tuntua usein kaukaiselta, on se jo nyt monessa mielessä suomalaisen turva. Samaan aikaan kun hallitus on vetänyt mattoa ihmisten jalkojen alta kotimaassa, on EU osoittanut voimansa edistämällä alueen yli 240 miljoonan työntekijän reilua ja yhdenvertaista kohtelua muun muassa alustatyötä ja palkka-avoimuutta koskevien direktiivien avulla.

Monet tämän päivän ja tulevaisuuden uhat ovat näkymättömiä. Luontokato, digitalisaatio, turvallisuus. Näiden ja monien muiden globaalien kysymysten edessä EU ja me suomalaiset pärjäämme vain, jos emme näivetä kehitystä, käperry kippuraan ja sulkeudu maailmalta ajassa, jossa yhteistyön on ylitettävä kansallisvaltioiden rajat.

Ja siksi sanon, että vaikka eurovaalit eivät yleensä ole herättäneet suurta innostusta, ei tällä kertaa kenelläkään ole varaa jäädä kotiin.

Sosialidemokraatit ovat vahvin ja vaikuttavin vastavoima äärioikeistolle myös Euroopan unionissa. Me olemme sitoutuneet 110-prosenttisesti tekemään EU:ssa töitä aivan tavallisten ihmisten, ympäristön, demokratian, ihmisoikeuksien ja ennen muuta paremman huomisen eteen.

Arvoisa vapun juhlaväki,

Euroopan Unioni on pohjautunut aina sosialidemokraateille tärkeille arvoille ja sille, että asiat ratkaisee laki, eikä voima.

Työväenliikettä tarvitaan yhä siihen, mikä on Suomessa ja Euroopassa kaikkein tärkeintä: rauhan ja turvallisuuden edistämiseen, ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin turvaamiseen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolustamiseen.

Nyt ei ole aika luovuttaa tai lamaantua.

On aika sanoa,

Jo riittää, kun valtiovarainministeri karnevalisoi leikkauksia, ja kun elinkeinoministeri ilakoi ihmisten irtisanomisista.

Jo riittää, kun sosiaali- ja terveysministeri leikkaa sote-palveluista

Ja jo riittää, kun työministeri vie Suomea kohti ILO:n tarkkailuluokkaa.

Siis todella – jo riittää Suomen ja Euroopan unionin surkastuttaminen. Me ihmiset pystymme kyllä parempaan. Tarvitaan vain tahto ja arvoja.