SDP:n Perholehto: Hallituksen todistettava, että se ei jätä kiireellistä apua mielenterveyteen tarvitsevia heitteille
SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien sairaala- ja päivystysverkon moukaroinnin vaikutuksista kiireellisiin mielenterveyspalveluihin. Hallituksen esityksellä (149/2024vp) voi toteutuessaan olla järkyttäviä vaikutuksia, sillä mielenterveysongelmien perustason yöaikainen päivystyksellinen arviointi- tai hoitopaikka siirtyisi nykyistä kauemmaksi muun muassa Jämsässä, Varkaudessa, Raahessa ja Iisalmella. Apua tarvitsevan välimatka palveluihin pitenisi myös Salossa ja Oulaisissa.
– Hallituksen katastrofaalisesta sote-politiikasta on puhuttu paljon, mutta vähälle
huomiolle on jäänyt sen vaikutus kiireellisen psykiatrisen avun saatavuuteen ja
saavutettavuuteen. Sairaala- ja päivystysverkosta leikkaaminen uhkaa
heikentää avunsaantia tilanteessa, joka on jo alkujaan vaikea ja alueellisesti
ihmisiä eriarvoistava, Perholehto hämmästelee.
Välimatkojen kasvun lisäksi sairaala- ja päivystysverkon karsimisella on vaikutuksia
esimerkiksi ensihoitoon, jossa mielenterveyden vuoksi apua tarvitsevat henkilöt ovat
olleet kasvava potilasryhmä jo koko 2000-luvun ajan.
– Sairaala- ja päivystysverkon heikentäminen tulee näkymään siinä, että
ensihoidon käyttö psykiatrian tarpeisiin lisääntyy. Vaikka arvio löytyy ihan
hallituksen omasta esityksestä, ei hallitus ei ole esittänyt mitään toimia uhkaan
varautumiseksi. Teenkin nyt hallituksen työn helpommaksi: ehdotan, että
vastuuministeri pistää kädet saveen ja alkaa tehdä välittömästi töitä sen eteen,
että Suomessa saadaan laajaan käyttöön psykiatriset ensihoitoyksiköt, eli niin
kutsutut mielenterveysambulanssit, Perholehto vetoaa.
Perholehto korostaa, että hallituksen vastuulla on varmistaa hyvinvointialueiden
toiminnalliset ja taloudelliset mahdollisuudet vastata mielenterveyspalveluiden
tarpeisiin sekä jo olemassa olevin että uusin keinoin. Yksi esimerkki mallista, jolla
kiireellisten mielenterveyspalveluiden saatavutta ja laatua voidaan parantaa, ovat juuri
mielenterveysambulanssit. Toimintamuoto on vakiintunut Ruotsissa, ja sitä on pilotoitu
useilla alueilla myös Suomessa.
– Pirkanmaan hyvinvointialueella pilotoitiin psykiatrisia ensihoidon yksiköitä.
Toivoa luovia hyviä havaintoja mallista olivat esimerkiksi henkilöstön
mielenterveyden haasteisiin liittyvä erityisosaaminen sekä ammattilaisten
pääsy potilastietojärjestelmään, jota muilla ensihoitoyksiköillä ei olisi. Minusta
ihmisillä on oikeus ja kohtuus odottaa, että vastuuministeri ryhtyy toimiin vastaavien toimintamallien mahdollistamiseksi ja edistämiseksi ihan
kansallisesti. Niin voidaan kirjaimellisesti pelastaa ihmishenkiä, Perholehto
päättää.
