SDP:n Paula Werning: Suojaosan poisto vaarantaa sopimuspalokuntien toiminnan
Yle uutisoi perjantaina tilanteesta, jossa työttömän sopimuspalokuntalaisen ei kannata välttämättä lähteä pelastustöihin, koska se voi vaikeuttaa hänen taloudellista tilannettaan. – Tämä ei tullut minulle yllätyksenä. Olen jo yhdeksän kuukautta sitten esittänyt huoleni työttömien sopimuspalokuntalaisten tilanteesta työministeri Arto Satoselle (kok). Työttömyysturvan suojaosan poiston vaikutus sopimuspalokuntien toimintaan on arvioitava mitä pikimmiten, jotta vapaaehtoisuuteen perustuva palo- ja pelastustoiminta ei vaarannu erityisesti harvaan asutuilla alueilla, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Werning (sd) vaatii.
– Herättelin työministeriä jo maaliskuussa esittämässäni kirjallisessa kysymyksessä siihen, että työttömyysturvan suojaosan poisto voi johtaa tilanteeseen, jossa työttömäksi jäävä sopimuspalokuntalainen lopettaa vapaaehtoisen palokuntatyön, Werning kertoo.
Ministeri huomautti maaliskuisessa vastauksessaan hallituksen olevan hallitusohjelman mukaisesti sitoutunut turvaamaan sopimuspalokuntien aseman ja toimintakyvyn sekä ilmoitti, että suojaosan poiston vaikutuksia seurataan. Hän totesi sisäministeriön ryhtyvän laatimaan sopimuspalokuntatoiminnan kansallista kehittämisohjelmaa.
– Viime vuoteen päättyneessä edellisessä kehittämisohjelmassa asetettiin tavoitteeksi muun muassa työttömien parempi osallistaminen sopimuspalokuntatoimintaan, jotta toiminnan jatkuvuus voitaisiin turvata. Kehittämisohjelman päivityksestä ei ole kuulunut mitään kuten ei myöskään arviota 1.4. voimaan astuneen suojaosuuden poiston vaikutuksista. Sopimuspalokuntalaisten tilanne on arvioitava nyt, Werning paaluttaa.
Työttömillä on oma erityinen panoksensa työhön siksi, että sopimuspalokuntalaisen ansiotyö voi estää osallistumasta hälytystehtäviin kesken työpäivän.
– Työttömien sopimuspalokuntalaisten menetys laskee etenkin päivälähtövalmiutta, mistä kärsii ennen kaikkea hädässä oleva ja kiireellistä apua tarvitseva kansalainen, Werning huomauttaa.
Vastauksessaan ministeri vetosi myös siihen, ettei työttömiä sopimuspalokuntalaisia voida asettaa eri asemaan muihin työttömiin nähden, koska yhteiskunnassa on muitakin turvallisuuden ja terveyden kannalta tärkeitä tehtäviä. Lisäksi suojaosan poisto on askel kohti sosiaaliturvan yleistukimallia.
– Nykyisessä mallissa suojaosan poisto passivoi ihmisiä odottelemaan kokoaikaista työpaikkaa, koska vähemmästä työstä rangaistaan. Tämä hallitus puhuu yllättävän paljon työelämän joustoista ollakseen kuitenkin tällaisissa kysymyksissä täysin joustamaton, Werning toteaa.
Työttömyysturvan 300 euron suojaosan poiston myötä korvaus sopimuspalokuntalaisena toimimisesta vähentää työttömyysetuutta ja se voi viivästyttää työttömyyskorvauksen maksamista jopa kuukausilla.
– Suurin osa sopimuspalokuntalaisista tekee pelastustyötä ansiotyön lisäksi vapaaehtoisena. Osa on työttömänä, mutta toimii sopimuspalokunnassa silti. On yksinkertaisesti väärin asettaa ihminen tilanteeseen, jossa hän joutuu punnitsemaan mahdollisesti tehtävän vakavuuden ja oman taloudellisen pärjäämisensä välillä, Werning arvioi.
