SDP:n Paula Werning: Pelastustoimen öljyntorjuntavalmiuden turvaaminen välttämätöntä
Kansanedustaja, hallintovaliokunnan jäsen Paula Werning (sd.) on huolissaan öljyntorjuntavalmiuden tulevaisuudesta Suomessa. Toimivat meriliikenneyhteydet ovat välttämättömiä Suomen huoltovarmuuden turvaamiseksi.
– Karille ajo Viipurinlahdella, Suomelle epäedulliset tuuliolosuhteet ja merivirtaukset tai rahtilaivan törmääminen sataman rakenteisiin ovat esimerkkejä tilanteista, jolloin suuri merellinen öljyvahinko voi olla totisinta totta ja tällöin Suomen öljyntorjuntavalmiutta ja kykyä toimia testataan käytännössä, Werning muistuttaa.
Suomessa pelastuslaitokset ovat tehneet mittavia panostuksia öljyntorjuntaan öljysuojelurahastosta saatavan rahoituksen kautta. Öljysuojarahastosta on korvattu öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljysuojarahasto on saanut varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta.
– Nyt kuitenkin öljysuojarahaston toiminta päättyy vuoden 2024 lopussa. Käytännössä tilanne on, että öljyntorjuntaan, investointeihin ja valmiuden ylläpitoon ei ole ollut rahoitusta käytettävissä tämän kuluvan vuoden aikana ole eikä myöskään vuonna 2024. Öljysuojarahaston tuen päättyminen aiheuttaa merkittävän riskin öljyntorjunnan varautumistason ja suorituskyvyn laskulle, niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti, kuvaa Werning nykytilannetta erittäin huolestuneena.
Vuosi 2023 on ollut ensimmäinen vuosi, kun rahoitusta öljyntorjunnan valmiuden ylläpitoon ei ole ollut saatavilla ja tämä näkyy siinä, ettei pelastuslaitokset ole voineet suunnitella ja toteuttaa valmiusharjoituksia täysimääräisesti vaan harjoittelua on toteutettu minimitasolla. Myös öljyntorjuntaan liittyvät investoinnit ovat keskeytyneet. Uusiutuvien polttoaineiden kuljetus ja käyttäminen edellyttävät pelastustoimelta uuden tyyppisiä torjuntakalustoinvestointeja, joihin pelastuslaitoksilla ei nykyrahoituksella ole ollut mahdollisuuksia.
– Onkin välttämätöntä, että öljyntorjunnan rahoituksen turvaamiseksi hallitus tekee kaikkensa, jotta hyvinvointialueet pystyvät jatkossakin huolehtimaan riittävästä öljyntorjuntavalmiudesta ja tämä tulee huomioida hyvinvointialueiden rahoituksessa. Ilman öljysuojelurahastoa korvaavaa öljyntorjunnan erityisrahoitusta pelastustoimen rahoitusvaje kasvaa entisestään, painottaa Werning.
Uusi ympäristövahinkorahasto aloittaa 1.1.2025 ja nähtäväksi jää, onko tämä riittävä rahoitusmekanismi öljyntorjuntavalmiuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
