SDP:n Paula Werning: ”Olen erittäin huolissani pelastustoimen syvästä alennustilasta”
SDP:n kansanedustaja ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton (SSPL) puheenjohtaja Paula Werning ilmaisee syvän huolensa Suomen pelastustoimen vaikeasta tilanteesta. Arvostettu ala kärsii merkittävästä investointi- ja henkilöstövajeesta.
Sisäministeriön selvityksen mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan noin 2 300 uutta pelastajaa ja vähintään 820 uutta sivutoimisia pelastajaa ja sopimuspalokuntalaista normaalin poistuman lisäksi. Uusien pelastajien koulutusmäärä ei ole pystynyt paikkaamaan sitä vajetta, joka syntyy eläköitymisten ja alalta poistujien lisäksi varallaolojärjestelyiden purkamisen seurauksena. Pelastajapula heijastuu palvelujen tuottamiseen, kuten monella hyvinvointialueella pelastustoimen toimintavalmiuden huonontunut tilanne osoittaa.
– Pelastustoimi on arvostettu toimiala, jolla on veto- ja pitovoimaa. Alalla on huolehdittu henkilöstön osaamisesta, työhyvinvoinnista sekä ihmisten jaksamisesta. Olen erittäin huolissani pelastustoimen syvästä alennustilasta, jossa avoinna oleviin tehtäviin ei ole ollut riittävästi hakijoita ja riittävän palvelutason ylläpitämiseksi on, jopa jouduttu palkkaamaan epäpäteviä henkilöitä. Pelastajien riittämätön määrä on riski pelastustoimen palvelutason ylläpitämiselle sekä laadukkaiden ja turvallisten palveluiden tuottamiselle. On täysin kestämätöntä, että koulutettua henkilöstöä ei riitä töihin ja palvelutasosta joudutaan tinkimään, kun kyseessä saattaa olla ihmishenkiä, sanoo Werning.
Sopimuspalokunnilla on hyvin keskeisen roolin pelastustoimen tehtävien ja palveluiden tuottamisessa. Tuo rooli korostuu entisestään harvaan asutuilla alueilla ja heti isojen kaupunkien ydintaajamien ulkopuolella. Hyvinvointialueiden teettämät selvitykset osoittavat, että alueista yli puolella sopimushenkilöstön määrä on riittämätön pelastustoiminnan palveluiden tuottamiseksi. Pelastustoimen palvelutarve perustuu asukasmäärään ja riskikohteisiin sekä onnettomuustiheyteen. Harvaan asutuilla alueilla tarvitaan erityistä huomiota, jotta palveluverkosto pysyy riittävänä pienemmästä väestöstä huolimatta.
– Erityisesti harvaan asuttujen alueiden kannalta on huolestuttavaa, että sopimushenkilöstön saatavuus heikkenee. Väen ja sopimuspalokuntalaisten määrän vähetessä on välttämätöntä palkata päätoimista henkilöstöä tukemaan sopimuspalokuntia, mutta monella hyvinvointialueella rahapula saattaa estää tämän, johtaen entistä suurempaan henkilöstövajeeseen. Tilannetta vaikeuttaa sopimuspalokuntalaisten ikääntyminen ja fyysisen toimintakyvyn aleneminen, mikä saattaa heikentää heidän osallistumistaan pelastustoiminnallisiin tehtäviin. Kaikilla alueilla ei välttämättä ole riittävästi toimintakykyistä henkilöstöä, mikä korostaa tarvetta paloasemakohtaiseen itsenäiseen suorituskykyyn harvaan asuttujen alueiden pitkien etäisyyksien vuoksi, kertoo Werning.
– On kriittisen tärkeää varmistaa, että pelastustoimen resurssit ja palvelut ulottuvat kaikille alueille, jotta voimme taata turvallisuuden kaikissa olosuhteissa. Pidän välttämättömänä kiinnittää huomiota tähän kriittiseen tilanteeseen ja varmistaa, että sopimuspalokuntien rooli pelastustoiminnassa säilyy vahvana. Toimenpiteet tulee kohdentaa sekä henkilöstövajeen että rahoituksen puutteen ratkaisemiseksi ja näin turvata kansalaisten turvallisuus kaikilla hyvinvointialueilla, korostaa Werning.
Hyvinvointialueiden talousarviot 2023 ovat yli miljardi euroa alijäämäisiä, luoden vakavan haasteen hyvinvointialueiden ja pelastustoimen toiminnalle. Pelastustoimen kustannuspaineet ovat jo merkittävät, ja pelastajapula on akuutti. Sisäministeriön selvityksen mukaan pelastuslaitosten pelastuskalustoon oli kertynyt 41 miljoonan euron investointi- ja korjausvelka vuoteen 2022 mennessä. Aluehallintovirastojen selvitys paljastaa, että kunnissa suunniteltuja investointeja on siirretty tuleville vuosille, lisäten investointivelkaa. Kuntataloustilanne on johtanut investointivajeeseen ja pelastustoimi siirtyi hyvinvointialueille osin investointivelkaisen kaluston kanssa.
– Hyvinvointialueiden rahoituksen riittämättömyys on vakava uhka pelastustoimelle. Investointien vähyys ja kaluston investointivelka asettavat palvelutason vaakalaudalle, ja vaarantavat palvelutason ylläpitämisen pitkällä aikajänteellä. On kriittisen tärkeää kiinnittää välittömästi huomiota tähän ongelmaan ja ryhtyä ripeisiin toimenpiteisiin. Pelastustoimen tehokas toiminta on yhteinen etumme, ja sen turvaaminen on keskeinen osa kansalaistemme turvallisuutta. On välttämätöntä varmistaa riittävä rahoitus vastaamaan pelastustoimen kasvavaan henkilöstötarpeeseen ja investointivelan purkamiseen, päättää Werning.
