SDP:n Paula Werning: Energiakriisi synnyttää huolta köyhyyden lisääntymisestä
Kansanedustaja Paula Werning (sd.) pitää huolestuttavana tulossa olevaa energiakriisin aiheuttamaa köyhyyden lisääntymistä entisestään.
Suomessa on tilastoitu olevan n. 850 000 henkilöä, joita köyhyys- tai syrjäytymisriski koskettaa.
– Tämä määrä on aivan liian suuri. Varsinkin, kun kyseessä on Suomi, jota pidetään hyvinvointivaltiona. Pienituloisten sekä köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää ei ole saatu oikeastaan vähenemään, vaan se on pysynyt melko tasaisena, Werning toteaa.
Kun köyhyyttä jatkuu tarpeeksi kauan, niin on todella vaikeaa päästä köyhyydestä pois. Yhteiskunnalta saa apua, mutta tämäkään ei välttämättä riitä.
– Köyhyys ja taistelu jokapäiväisestä arjessa selviytymisestä vaikuttaa elämänlaatuun monin tavoin, Werning sanoo.
Lapsiperheiden köyhyydellä on pitkäkestoisia vaikutuksia, sillä hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa.
– Vaikkakin köyhyysrajan alapuolella olevista lapsiperheistä lähes puolella on työssäkäyvä huoltaja, on tärkeää, että yhteiskunta tukee lapsiperheköyhyydessä eläviä perheitä riittävästi. Köyhyyttä voidaan vähentää esimerkiksi korjaamalla perusturvaa perhe-etuuksien kautta. Lisäksi voidaan pitää palvelumaksut kohtuullisina. Myös asumiskustannuksia on pystyttävä alentamaan, Werning huomauttaa.
Eläminen on kallistunut ja sen myötä myös velkaantuminen viime vuosien aikana.
– Asumisen kalleus on yksi keskeinen toimeentulovaikeuksien syy. Pienituloisiin tämä on vaikuttanut eniten, sillä ne ovat nousseet huomattavasti yleistä hintakehitystä nopeammin. Samalla kuitenkin asumistuen taso on laskenut, sillä viime vuosina sitä on leikattu ja asumismenot on sidottu vuokraindeksin sijasta kuluttajahintaindeksiin. Nyt vallitseva energiskriisi tulee nostamaan vielä sähkön hintaa. Perheiden ruokamenot myös kasvavat huomattavasti ruoan kallistumisen vuoksi. Tämä on todella huolestuttavaa, Werning sanoo.
Suomi on asettanut kansalliseksi tavoitteekseen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä, joista kolmas osan tulee olla lapsia.
– Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta on nyt laadittu toimintasuunnitelma, jossa puututaan näihin epäkohtiin mm. lapsiperheiden kohdalla, Werning tarkentaa.
