SDP:n Paula Werning: Elämää on Kaakkois- ja Itä-Suomessakin

Hallitusohjelmaan on kirjattu Länsirannikon kilpailukyvyn ja kasvun edistämispaketti 130 miljoonaa euroa.

– Ihmettelen, miten ihmeessä on mahdollista, että Länsi-Suomi porskuttaa tässäkin Kaakkois- ja Itä-Suomen edelle, vaikka Ukrainan sodan vaikutukset tuntuvat juuri siellä. Ukrainan sota on vaikuttanut elinkeinoelämään laajalla rintamalla niin Kaakkois- kuin Itä-Suomessakin. Kaakkois-Suomen maakuntien yhteydet Venäjälle ovat tärkeä osa aluetaloutta. Alueella on merkittävä määrä yrityksiä, joiden liiketoiminta on perustunut venäläisturismiin. EU:n ulkopuolisen viennin osalta Venäjä oli ennen Ukrainan sotaa Kymenlaakson toiseksi suurin kauppakumppani, Werning muistuttaa.

Hyvänä esimerkkinä Ukrainan sodan vaikutuksista on myös Sunilan tehtaan lopettaminen. Metsäteollisuuteen ei tule puuta Venäjältä ja puun hinta on ylipäätään pilvissä. Myös venäläisten matkailijoiden puuttuminen on vaikuttanut merkittävästi Itäisen Suomen elinvoimaan.

Tarkastellessa ministereiden kotipaikkoja, on pelkona, että Itä-Suomi jää unholaan seuraavien neljän vuoden aikana. Salkkujakoa tehtäessä alueellisuus on jäänyt vaille minkäänlaista painoarvoa. Pelkona on, että ministereiden alueellinen sijoittuminen näkyy myös muun muassa liikennehankkeiden etenemisessä.  Vt15 etenemisestä ei ole tietoa ja liikenne- ja viestintäministeri jo antoi lausunnon vasten hallitusohjelman kirjausta, että ei aio edistää Itärata-hankkeen edistämistä. 

– Perustelin helmikuussa Kouvolan Sanomissa mielipidekirjoituksessa sitä, miksi olin eri mieltä kouvolalaisten kollegoiden kanssa Vt15 hallitusohjelmaan kirjaamisen järkevyydestä. En epäillyt ollenkaan, etteikö kokoomuksen johto uskoisi Kaunistoa asian tärkeydestä, vaikka puolueella olisi säästötavoitteita. Tai sitä, etteikö joku olisi valmis tekemään kauppaa Laakson kanssa hankkeen etenemisestä. Ongelmana pidin sitä, että muilla kaupungeilla ja kunnilla on varmasti myös tavoitteita, jotka kilpailevat pääsystä hallitusohjelmaan.

-Nyt pelkoni kävi toteen. Kun lähdettiin tekemään siltarumpupolitiikkaan ja kauppaa käymään, niin moni muu hanke huristelee Vt15 ohi aina Petteri Orpon ajamasta Turun tunnin junasta lähtien. Edellisellä kaudella saavutettiin kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa yhdessä hyväksytty 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.  Tässä suunnitelmassa Vt15 oli listattuna faktoihin perustuen nopeinten toteutettavien hankkeiden joukkoon. Nyt tämän kirjauksen merkitys jää arvailujen varaan.

 – Pääministeri Orpo sanoi Kouvolan sanomien haastattelussa maaliskuun loppupuolella: ”Vt15 on odottanut jo kunnostustoimenpiteitä tarpeeksi, niin eiköhän se laiteta liikkeelle seuraavan hallituskauden aikana.” Kun hallitusohjelmassa lähdettiin nostamaan yksittäisiä liikenneinfrahankkeita ohi muiden, niin minne pääministeripuolueelta unohtui pääministerinkin lupailema Vt15 kuntoon laittaminen, kysyy Werning.

Alueiden eriarvoistaminen ei ole oikeudenmukaista. Alueita tulee tarkastella niiden tarpeiden näkökulmasta. Hallituksella on suuri vastuu huolehtia koko Suomen kehittymisen mahdollisuuksista ja tehdä panostuksia myös Kaakkois- ja Itä-Suomeen.