SDP:n Nikkanen: Tulevaisuudessa panostettava merkittävästi työllistymisen tukitoimiin
Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa tavoitellaan työntekijöiden irtisanomissuojan madaltamista ja työllistämisen esteiden purkamista. Tällä pyritään lisäämään niin sanottua työmarkkinoiden joustavuutta. Hallitusohjelmassa tavoitellaan vielä nykyistäkin korkeampaa 80 % työllisyysastetta, jotta hyvinvointivaltion palvelut saadaan kustannettua kaikille niitä tarvitseville tulevaisuudessakin. Tavoitteena tämä on hyvä, vaikka keinoista olemmekin osin erimieltä. Tämän takia, jos hallitusohjelman mukaisesti työntekijän irtisanomissuojaa lasketaan, on vastaavasti kunnissa jatkossa lisättävä työllistymisen tukitoimia, sanoo Saku Nikkanen.
– Pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaus työllistämisen esteiden purkamisesta tarkoittaa muun muassa työntekijän irtisanomisperusteen sääntelyn muuttamista niin, että irtisanomiseen riittäisi jatkossa entistä vähäisempi asiallinen syy. Tämä lisää liikehdintää työttömyyden ja työllisyyden välillä. Näin ollen uudelleen työllistymisen tukea on kasvatettava kuntien työllisyyspalveluissa sekä työllisyyspalveluita tarjoavissa yrityksissä ja kansalaisjärjestöissä. Palveluita on lisättävä kunnissa siksi, että vastuu työllisyyden hoidosta siirtyy vuoden 2024 alussa valtion TE-palveluilta kuntien työllisyyspalveluille. Työllistymisen tuen kasvattaminen voisi tarkoittaa tarjottavina palveluina uudelleen kouluttautumisen mahdollisuutta, työllisyyskoulutusta, oppisopimusta, aikuiskoulutusväylän käyttöä tai vaikka matalan kynnyksen työhön ohjaamista kansalaisjärjestön kautta, Saku Nikkanen pohtii.
Uudelleen työllistymisen tukitoimia on lisättävä myös siksi, että irtisanotuksi joutuminen voi olla työntekijälle hyvin traumaattinen kokemus. Työelämässä koetaan jo nyt merkittävästi työssäjaksamisen ongelmia. Työterveyslaitoksen mukaan suomalaisessa työelämässä 17 % työntekijöistä kokee jo nyt melko paljon tai paljon työstä johtuvia stressioireita. Samaan aikaan suomalaisten työuria on pyrittävä pidentämään matalasta syntyvyydestä ja pitenevistä eliniän odotuksista johtuvan julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Näin turvataan hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Tämä vaatii suomalaisten korkeaa työllisyysastetta. Matalan irtisanomissuojan aikoina, voi tämä uudistus johtaa työntekijän kohdalla siihen tilanteeseen, jossa hänet tullaan irtisanomaan työuransa aikana useita kertoja.
– Työmarkkinoita ei tulisi tässä taloustilanteessa uudistaa pelkästään työntekijöiden asemaa heikentäen. Se on väärää politiikkaa. Työmarkkinauudistuksia tulisikin hakea kolmikannassa yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja valtion edustajien kanssa. Näin voitaisiin löytää kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja, jotka parantaisivat talouden tilaa myös pidemmällä aikavälillä. Työllistymisen tuen kasvattamisella päästäisiin parempaan lopputulokseen entistä epävarmemmilla työmarkkinoilla, niin yksilön itsensä kannalta kuin työnantajan ja yhteiskunnankin tasolla, sanoo Nikkanen.
