SDP:n Mikkosen vappupuhe

Arvoisat vapun, työväen juhlapäivän juhlistajat

Suomen ensimmäistä työväen vappua vietettiin 1. toukokuuta 1898 raittiusliikkeenä ja silloin tehtiin lakko alkoholin nauttimista vastaan. Sosialidemokraattinen liike on eri aikoina ollut mukana jalostamassa vappuperinnettä koko kansan juhlaksi. Vappu on myös opiskelijoiden ja ylioppilaiden juhla. Ylioppilaiden vapunvieton eräänä lähtökohtana on syödä ja juoda runsaasti, saadakseen voimia tulevan kesän varalle. Epäilemättä tämä on johtanut siihen, ettei nykyperinteessä raittiusliike kuvaa enää vapun viettoa.

Vapun historia on kansainvälisen työväenliikkeen yhteisen, rajat ylittävän työn ja taistelun historiaa. Työväenliike on koko historiansa ajan puolustanut heikommassa asemassa olevia, kansalaisuudesta tai sukupuolesta riippumatta. Työväenliike ja sosialidemokraatit kannattavat avointa, kansainvälistä ja yhdenvertaista Suomea myös tulevaisuudessa. Me emme kannata sisäänpäin kääntymistä, syrjintää ja hidasta näivettymistä. Me tarvitsemme Euroopan unionia, laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälistä sopimusjärjestelmää yhteisten, globaalien haasteiden voittamiseksi ja demokratian turvaamiseksi.

Vuodesta 1979 vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. SDP ja SAK on tehnyt pitkäjänteistä työtä suomalaisen työn kehittämiseksi. Työ luo hyvinvointia ja on edelleen parasta sosiaaliturvaa, työllisyyden hoito taas on parasta mahdollista talouspolitiikkaa. Jokainen prosenttiyksikkö lisää työllisyysasteessa tarkoittaa puolta miljardia euroa julkisessa taloudessa, mutta ylimitoitetuilla leikkauksilla ei tähän päästä. Menneellä hallituskaudella sosialidemokraattien johdolla tehtiin merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia vaikeissa ja poikkeuksellisissa oloissa. Koronapandemiasta ja Venäjän aloittaman sodan vaikutuksista huolimatta Suomen työllisyys on ennätystasolla. Marinin hallituksen asettama työllisyystavoite ylitettiin ja tähän päästiin sosialidemokraattisilla toimilla, joilla luotiin luottamusta työelämään, parannettiin työvoimapalveluja ja mahdollistettiin elinkeinoelämän uudet investoinnit. Kuluneella hallituskaudella korjattiin edellisen porvarihallituksen virheitä panostamalla koulutukseen ja elinkeinopolitiikkaan. Marinin hallitus teki myös useita työllisyyden tukitoimia, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen, koulutuksen resurssien lisääminen, vihreän siirtymän tukeminen ja TKI-panostukset.

SDP kuuluu eduskuntavaalien voittajiin ja nostimme kannatustamme pääministeripuolueen asemasta, mikä on onnistunut Suomessa vain kahdesti aiemmin. Vuosina 1983, 2003 ja 2023 sosialidemokraatit ovat tässä onnistuneet. Tästä huolimatta vaikuttaa siltä, että Suomessa on pian sataan vuoteen konservatiivisin oikeistohallitus. SDP vastasi hallitustunnustelija Orpon kysymyksiin korostaen omaa arvopohjaa ja arvolähtöisiä reunaehtojamme. SDP on valmis osallistumaan hallitukseen, joka edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää politiikkaa ja joka ei kohdista leikkauksia hyvinvointivaltion perustehtäviin kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen tai sosiaaliturvaan. Tämä tarkoittaa myös sitoutumista ihmisarvon kunnioitukseen sekä kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan. Nämä reunaehdot olivat ilmeisesti liikaa ja kutsua hallitusneuvotteluihin ei SDP:lle tullut.

Koska jokaisella suomalaisella on oikeus odottaa, että huomenna asiat ovat paremmin kuin tänään. Tulevalta hallitukselta on vaadittava työtä yhdenvertaisuuden, parempien palveluiden ja osaavamman kansakunnan eteen. Valtion velkaantumista voidaan hillitä ilman leikkauksia etuuksiin tai palveluihin. Tärkeää on kasvun luominen ja uusien työpaikkojen synty. Keskeisimpien panostusten tulisi liittyä uutta kasvua ja tulevaisuutta luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikenne- ja asuntorakentamishankkeisiin. Yrityksille on luotava innovatiivinen, mahdollistaa toimintaympäristö ja osaavan työvoiman saatavuus on taattava koulutuksen työelämäsidonnaisuutta kehittäen. Sinimustan hallituspohjan kuuden miljardin euron säästötavoite on mahdotonta toteuttaa ilman leikkauksia meidän jokapäiväiseen arkeemme.

Suomea on rakennettu ja edelleen rakennetaan työllä, jonka tuottama taloudellinen kasvu mahdollistaa nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen. Rakennustyön tuloksia ovat kattavat koulutus-, sosiaali- ja terveys- sekä muut palvelut. Vahvat peruspalvelut lisäävät väestön hyvinvointia, suojelevat terveyttä ja vahvistavat osallisuutta. Vahva julkinen talous ja kattavat julkiset palvelut ovat kaikkien, mutta erityisesti yhteiskunnan heikompiosaisten turva. Heikoimmista huolen pitäminen on sivistysvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan merkki. Kyse on arvovalinnoista ja yhteiskuntavastuusta.

Arvoisat vapun juhlijat,

Sivistys on jokaisen perusoikeus
Suomi menestyy vain osaamisella. Leikkaukset koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin heikentäisivät suomalaista kilpailukykyä, lisäisivät eriarvoisuutta ja veisivät pohjaa vauraamman tulevaisuuden rakentamiselta. Investoinnit osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen ovat keskeisiä toimia, joilla rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta kaikille ja vahvistetaan suomalaisten hyvinvointia. Koko väestön osaamis- ja koulutustason nosto on avainasemassa, kun rakennamme tulevaisuutta. Korkea osaaminen ei rakennu tyhjän päälle. Koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat aiheuttaneet vakavia haasteita lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja oppimistuloksiin kaikilla koulutusasteilla sekä vahvistaneet eriarvoistumiskehitystä. Näiden hyvinvointi- ja oppimisvajeiden tasoittaminen edellyttää pitkäjänteisiä lisäpanostuksia koulutukseen kaikilla koulutusasteilla. Aktiivista ja pitkäjänteistä työtä suomalaisten osaamisen, sivistyksen ja koulutuksen sekä TKI:n aseman vahvistamiseksi on jatkettava Suomessa, Euroopassa ja globaalisti. Samalla on vahvistettava koulutuksen tasa-arvoa ja rakennettava yhteiskuntaa, jossa jatkuva oppiminen on aidosti mahdollista kaikille.

Kuluneen hallituskauden aikana kohdatut kriisit korostavat inhimillisen pääoman merkitystä. Koulutuspolku varhaiskasvatuksesta kaikille koulutusasteille, työelämäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön varmistaa ihmisten pärjäämisen erilaisissa muutoksissa myös tulevaisuudessa. Suomi tunnetaan maailmalla maana, joka nousi koulutukseen panostamalla köyhästä maatalousmaasta yhdeksi maailman vakaimpia ja kehittyneimpiä yhteiskuntia.Meidän on sitouduttava kotimaassa ja kansainvälisesti pitkäjänteiseen työhön, joka perustuu tietoon väestökehityksestä, osaamistarpeista ja koulutuksen kehityksestä sekä ennakoi maailman muutosta ja parantaa sekä tulevien sukupolvien että globaalin yhteisön tulevaisuutta. Väestökehitys, teknologian murros ja uudet teknologiat sekä globaalit muutokset edellyttävät laaja-alaista tutkimusperusteista arviointia koulutuksen tavoitteista, pedagogisista ratkaisuista, normi- ja rahoitusohjauksesta sekä koulutuspalvelujen saatavuudesta. Opiskelijoiden hyvinvointia on vahvistettava opintorahaa korottamalla ja varmistamalla että tukea mielenterveyden haasteisiin on matalalla kynnyksellä saatavilla.

SDP haluaa, että kaikilla on mahdollisuus osaamisen kehittämiseen läpi elämän. Perustaitojen vahvistaminen ja osaamisen päivittäminen on työntekijän tärkein muutosturva digivihreässä siirtymässä ja välttämätöntä työllisyysasteen vahvistamiseksi. Tarvitaan nopeita pätevyyspolkuja työvoimapula-aloille osaamisesta tinkimättä ja koulutuksen kansainvälisyyttä, globaalia vaikuttavuutta ja osallistumista.

Työvoima Suomessa vähenee ja samanaikaisesti huoltosuhde heikkenee. Tämä hankala yhdistelmä koettelee useimpia Länsi-Euroopan maita, mutta erityisesti voimakkaasti Suomea. On tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää; työn tuottavuuden kasvua ja työhön osallistumisen astetta. Sosiaaliturvan leikkaukset, kuten porvarien ajama työttömyysturvan lyhentäminen, kohdistuvat yhteiskunnan heikossa asemassa oleviin ja niiden väitettyjä työllisyysvaikutuksia liioitellaan. Pitkäaikaistyöttömyyttä on inhimillisempää ja paljon tehokkaampaa torjua hyvin resursoiduilla työllisyyspalveluilla, jotka tukevat työtöntä neuvomalla häntä työnhaussa, osaamisen kehittämisessä ja terveydellisissä asioissa. Työttömyysturvaa tulee kehittää. Työttömyysturvan uudistuksella tulee ratkaista yhdenvertaisuuden ongelmia, mutta se ei saa johtaa työttömyysturvan tason, keston tai ehtojen heikentämiseen.

Hyvät kuulijat,

Vuoden vaihteessa aloittaneiden hyvinvointialueiden toimintaedellytyksistä, resursseista ja hoidon saavutettavuudesta on huolehdittava. Hyvinvointialueista ei saa tulla pahoinvointialueita. Jokainen Suomen hyvinvointialueista on tehnyt alijäämäisen budjetin kuluvalle vuodelle ja rahapulan suuruus on vielä monelta osin hahmottumaton koronapandemian jättämän hoito- ja hoivavelan sekä uudistuksen palkkaharmonisointien vuoksi. Hyvinvointialueiden rahoitusvaje, riittävä resurssointi tulee huolehtia valtion toimesta, sillä potilaiden asiakasmaksujen nostolla tai palveluverkon heikennyksinä ei kestävää tulevaisuutta alueille rakenneta. Varsinkin täällä eloisan eteläisessä Savossa väki vanhenee ja hoito- ja hoivapalveluiden tarve vaan kasvaa. Hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen onkin hyvin todennut, että: ”Kun sosiaalipolitiikan merkitystä kokonaisuuden kannalta ei tajuta, leikataan sosiaalista turvallisuutta ja terveyttä ylläpitävistä menoista, jotta rahaa riittäisi muihin kohteisiin.”

Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä on vahvistettava ja lisättävä päättyneellä vaalikaudella laaditun julkisen hallinnon strategian mukaisesti, jotta mahdollistetaan julkisen hallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Kuntien tehtävien painottuessa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen on vältettävä sellaisia kuntatalouteen kohdistuvia leikkauksia, jotka vaarantaisivat kuntien edellytykset toteuttaa näitä velvoitteitaan laadukkaasti. Kuntien mahdollisuus hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on turvattava.

Työväenliike ja sosialidemokraatit ovat aina pitäneet sivistystä politiikan teon kärjessä. Älä anna tulevien leikkausten purra, ja ettei sinulle tulisi orpo olo, työväenliike takaa vakaan, demokraattisen, vapaan ja tasa-arvoisen vaihtoehdon. Edesmennyttä presidenttiä Mauno Koivistoa lainatakseni:
” Yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin. Yleensä se kannattaa siinäkin tapauksessa, ettei siihen edes uskoisi.”
Oikein hyvää vappua, suomalaisen työn juhlaa meille kaikille.