SDP:n Mikkonen: STM:n selvitys vie tulevaisuuden kehittämisedellytykset Etelä-Savon sairaaloilta, asettaa Savonlinnan sairaalan jatkon vaakalaudalle ja horjuttaa sisäistä turvallisuutta
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi tänään työryhmänsä selvityksen erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja päivystysten tulevaisuudesta. Selvityksen mukaan Suomessa olisi vuodesta 2028 tai viimeistään 2030 alkaen viisi yliopistosairaalaa sekä 5–8 keskussairaalaa. Lisäksi jokaisella hyvinvointialueella Uuttamaata lukuun ottamatta voi olla yksi sairaala, jossa voi toteuttaa erikoisalojen ympärivuorokautista päivystystä, leikkaustoimintaa sekä tehohoitoa. Selvitys herätti voimakkaita kriittisiä näkökulmia eri hyvinvointialueiden johtajilta. SDP:n kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen kritisoi Savonlinnan sairaalan asettamista lakkautusuhan alle ja peräänkuuluttaa hyvää valmistelua prosessin edetessä.
Neljä hyvinvointialuejohtajaa, mukaan lukien Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, jättivät eriävän mielipiteen raporttiin. He korostavat, että päätösten vaikutusten arviointi vaatisi tuekseen konkreettisia laskelmia.
– Eloisan aluevaltuuston puheenjohtajana pystyn hyvin ymmärtämään hyvinvointialuejohtajien kritiikin. Ohjausryhmä on tehnyt vasta selvityksen, mutta lopullisten päätösten tueksi on saatava kunnon lukuja sekä perustelut. On myös otettava huomioon, että kasvavien potilasmäärien myötä jäljelle jääviin sairaaloihin on tehtävä investointeja ja kasvatettava henkilöstön määrää. Selvitys ei nimeä, mitkä keskussairaalat pitäisi lopettaa, mutta raportista on pääteltävissä, että alueellamme päätökset tarkoittaisivat Savonlinnan sairaalan loppumista ja Mikkelin sairaalan kasvamista, toteaa Mikkonen.
Mikkonen korostaa, että Savonlinnan sairaalan jatkon eteen on tehty paljon työtä sekä poliittisella tasolla että itse hyvinvointialueella. Jatkuva lakkautusuhka vaikeuttaa rekrytointeja ja palvelujen kehittämistä.
– Savonlinnan sairaalan edellytyksiä jatkaa on pyritty vahvistamaan monin eri tavoin. Vaikka sairaala saisikin jatkaa vielä ensimmäisessä vaiheessa, tekee työryhmän esitys toiminnan kehittämisestä kustannustehokkaammaksi ja vuoropuhelun käymisestä yhteistyökumppaneiden kanssa vaikeaa sekä henkilöstön rekrytoinnista entistä haastavampaa. Työryhmän näkemyksen mukaan toisessa vaiheessa perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys keskitettäisiin kullakin hyvinvointialueella vain yhteen paikkaan. Pitkien välimatkojen, vesistöjen rikkoman maantieteen ja huomattavan vapaa-ajan asutuksen maakunnassa keskittäminen olisi alueen väestölle hengelle ja terveydelle uhaksi. Selvitys tuo yhä synkemmät pilvet Etelä-Savon ylle, vaikka lainsäädäntövalmistelussa työryhmän esitykset eivät etenisikään, toteaa Mikkonen.
Hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa on tarkoitus kuulla sidosryhmiä alkuvuoden 2024 aikana ja uudelleen varsinaisen lausuntovaiheen aikana. Mikkonen korostaa, että Savonlinnan sairaalan lakkauttaminen olisi kova kolaus alueen elinvoimalle.
– Kyllähän se todella paha isku olisi. Meiltä on viety jo yliopisto ja nyt lähtisi sairaalakin. Toivon todella, että valmisteluvaiheessa otetaan huomioon sotepalvelujen saavutettavuuden lisäksi myös aluepoliittiset vaikutukset. Sairaalatoiminnan kurjistaminen ja mahdollinen lakkautus vie samalla pohjan Savonlinnan 800 sotealan koulutuspaikalta, sanoo Mikkonen.
Mikäli esitys toteutuu sellaisenaan, näkee Mikkonen sen olevan jatkumoa hallituksen kurjistavalle politiikalle.
– Huoltovarmuuden kannalta sairaalaverkon tiivistäminen ikääntyvässä ja sairastuvassa Suomessa on kestämätön yhtälö. Hallitus horjuttaa Suomen sisäistä turvallisuutta tekemällä historiallisen suuret leikkaukset sosiaaliturvaan sekä kaavailemalla kansalaisille tärkeimpien palvelujen eli sotepalvelujen raakaa karsintaa, päättää Mikkonen.
