SDP:n Mika Karin ryhmäpuhe ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta
Arvoisa puhemies!
Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko päivitetään perinteisesti kerran vaalikaudessa. Tämä on ollut tarpeellinen ja hyväksi havaittu tapa muodostaa hallituksen ja opposition yhteinen tilannekuva. Se on tärkeä osa ulko- ja turvallisuuspoliittista työskentelyä, jossa myös me opposition edustajat olemme päässeet parlamentaarisessa seurantaryhmässä tuomaan näkemyksiämme esiin. Seuraavaksi eduskunnassa tämä työ tulee valiokuntakäsittelyissä jatkumaan.
Suomalaisen parlamentarismin hieno piirre on, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on historiallisesti tehty yhdessä yli hallitus-oppositiorajojen toisiamme kuunnellen. Tämä on ollut pienelle kansakunnalle välttämätöntä. Aika, jota elämme, entisestään korostaa tämän perinteen jatkumisen tärkeyttä.
Yleinen turvallisuuspoliittinen tilanne on ollut viime vuosina kovassa muutoksessa. Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan meille lähemmäs kuin vuosikymmeniin. Se on herättänyt myös Suomessa huolen Venäjän toiminnasta. Perustellusti olemmekin ottaneet askelia varautuaksemme kaikkeen muuttuneessa maailmassa.
Sanna Marinin hallituksen toimesta Suomi hakeutui puolustusliitto Naton jäseneksi. Selonteossa on johdonmukaisesti linjattu, että Suomen tulee nyt aktiivisesti osallistua liittokunnan toimintaan ja yhteistyön kehittämiseen.
Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö sekä laaja-alainen turvallisuuden tuottaja. SDP pitää tärkeänä entisestään vahvistaa Euroopan unionia. EU:n merkitys Suomen ja Euroopan turvallisuudelle on keskeinen, kuten selonteossakin on tunnistettu. On globaaleja haasteita ja uhkia, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, joihin vastaamme parhaiten toimimalla yhdessä. Myös EU:n merkitys ulko-, turvallisuus- ja puolustustoimijana on Ukrainan sodan aikana entisestään vahvistunut, ja se onkin Natolle keskeinen kumppani turvallisuuspolitiikassa.
Uudesta maailmantilanteesta huolimatta on selvää, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perinteisen linjan keskeiset elementit pysyvät samana. Meidän tulee pitää kiinni ja toimia sääntöperusteisen kansainvälisen järjestelmän toimivuuden ja monenkeskisen yhteistyön edistämiseksi.
Suurvaltapolitiikka on viime vuosina kasvattanut rooliaan. Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on meille pienenä maana elintärkeä, jotta voimme luottaa siihen, että kaikki toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan. Lisäksi yhteistyö niin Ruotsin, muiden Pohjoismaiden, EU:n kuin Natonkin kanssa sekä aktiivinen toimiminen kansainvälisissä järjestöissä kuten YK:ssa tuovat turvaa Suomelle sekä vahvistavat kansainvälistä asemaamme.
Arvoisa puhemies,
Selonteossa on ylevästi kuvattu sitä, miten Suomi omalla toiminnallaan edistää kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta ja kestävää kehitystä. Teot kuitenkin puhuvat sanoja vahvemmin, ja hallituksen toimet kertovat aivan toista kieltä.
Hallitus on lakkauttamassa ensi vuodelta rauhanjärjestöille myönnettävän yleisavustuksen sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimivien kansalaisjärjestöjen valtionavun. Meidän ei soisi unohtavan kansalaisjärjestöjen tekemän arvokkaan työn merkitystä myöskään tällä politiikan saralla.
Viime viikolla hallitus päätti myös suurista leikkauksista varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. Kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen tarkoitus on ennaltaehkäistä kriisejä ja vahvistaa turvallisuutta ja hyvinvointia kansainvälisen yhteistyön keinoin. Nyt hallituksen päätökset toimivat näitä tavoitteita vastaan.
Arvoisa puhemies,
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme perimmäinen tavoite on se, että Suomi ei joudu sotilaalliseen konfliktiin. SDP näkee, että tavoitteena on myös käynnissä olevien sotien lopettaminen ja demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistaminen maailmalla. Tämä ei saa unohtua.
Maailmassa on parhaillaan käynnissä useita konflikteja. Ukrainan sodan lisäksi katseet ovat kääntyneet Lähi-itään. Kuten SDP on hiljattain linjannut, rauhanratkaisun edistämiseksi edellytämme, että Suomi ryhtyy toimeen Palestiinan valtion tunnustamiseksi jo tänä syksynä.
Maailma on tällä hetkellä jakautunut. Jakolinjoja on myös maiden sisällä. Tähän haasteeseen meidän tulee pystyä vastaamaan. Meillä on oltava laaja yhteinen käsitys siitä, miten voimme taata Suomen turvallisuuden myös tulevaisuudessa.
Kansakuntana olemme ennenkin eläneet vaikeita aikoja. Niistä tärkein saatu oppi on ollut se, että olemme hoitaneet ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa yhdessä.