SDP:n Mika Kari: Turvallisuusympäristömme muutos luo paineita puolustusselonteolle ja maanpuolustuksen kehittämiselle

– Uusi puolustusselonteko on historiallinen. Se on ensimmäinen sen jälkeen, kun Suomi on liittynyt Naton jäseneksi. Selonteossa tunnistetaan pitkäkestoisesti muuttunut turvallisuustilanne, johon maanpuolustuksemme tulee pystyä vastaamaan. Tärkeää on, että Suomen maanpuolustus perustuu myös jatkossa yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan ja koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen sekä vahvaan maanpuolustustahtoon. Suurin muutos on se, että nyt oma puolustuksemme toimii osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta, Kari toteaa.

Maailmantilanteen vuoksi puolustusmenot ovat korkealla kaikkialla. Selonteossa tunnistetaan, että myös Suomessa puolustusmäärärahojen nostoon liittyy tulevina vuosina merkittäviä paineita. Karin mukaan Suomen tulee varautua siihen, että Naton puolustusbudjettitavoite tulee nousemaan merkittävästi nykyisestä kahdesta prosentista suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– SDP pitää tärkeänä, että selonteon mukaisesti sitoudumme toteuttamaan vähintään Natossa yhteisesti sovitun puolustusmäärärahatavoitteen. Sitoudumme yhteiseen prosenttitavoitteeseen, ja korostamme, että puolustusmenojen tulee ensisijaisesti perustua maanpuolustuksemme tarpeisiin. Keskiössä on se, mitä rahalla saadaan. Suomen kannalta myönteistä on, että meillä ei ole päässyt syntymään samanlaista puolustuksen korjausvelkaa kuin useissa muissa Nato-maissa. Suomen tulee vaikuttaa niin, että myös muut eurooppalaiset Nato-maat täyttäisivät yhdessä sovitut tavoitteet, Kari korostaa.

Karin mukaan puolustusbudjettiin liittyy korotuspaineita myös ennen kaikkea kipeästi tarvittavien lisähenkilöstöresurssien sekä tarpeellisten puolustusmateriaalihankintojen vuoksi.

– SDP painottaa, että Puolustusvoimien henkilöstömäärää tulee määrätietoisesti tulevina vuosina kasvattaa, sillä työmäärä on viime vuosina lisääntynyt valtavasti turvallisuusympäristön muutoksen ja Nato-jäsenyyden tuomien lisätehtävien myötä. Henkilöstö on ollut kovilla, ja lisäkäsille on suuri tarve. Henkilöstöä ja kouluttajia tarvitaan, jotta voidaan turvata sekä Puolustusvoimien joukkotuotanto ja asevelvollisten kouluttaminen sekä toisaalta reserviläisten koulutuksesta huolehtiminen välttämättömien kertausharjoitusten muodossa. Tulevina vuosina myös esimerkiksi asevelvollisuuden kehittäminen tasa-arvoisemmaksi aiheuttaa lisätarvetta. Kalustoinvestointien osalta seuraavaksi on vuorossa Maavoimien monitahoisiin kehittämistarpeisiin vastaaminen, Kari kertoo.

– Varsinkin nykytilanteessa on keskeistä, että pidämme myös jatkossa huolta suomalaisesta maanpuolustustahdosta, joka perinteisesti on ollut vahva. Tähän liittyen on tärkeää turvata vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset. Siksi SDP turvaisi myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) rahoituksen jo valtion talousarvioesityksessä, ettei vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarpeita tarvitsisi kattaa eduskunnan joululahjarahoista, Kari huomauttaa.

Myös Ukrainan sota ja sen pitkäkestoiset ja laaja-alaiset vaikutukset Euroopan turvallisuuteen on selonteossa huomioitu. Tärkeää on, että Suomi on myös jatkossa sitoutunut Ukrainan puolustamiseen ja jälleenrakentamiseen.

– Henkilökohtaisesti haluan kiittää kaikkia puolueita historiallisen hyvästä yhteistyöstä seurantaryhmän työssä maanpuolustukseen liittyvissä kysymyksissä. Seuraavaksi työ jatkuu eduskunnassa täysistuntosalissa ja valiokunnissa, ja kevätistuntokaudella valmistuvan mietinnön myötä Suomen maanpuolustuksen kehittämistä jatketaan eduskunnan kannan pohjalta. Jatkossa on ensisijaisen tärkeää löytää pitkäjänteisiä ratkaisuja yli hallitus-oppositiorajojen vaikeisiin kysymyksiin, mukaan lukien niin puolustusbudjetti, jalkaväkimiinat kuin myös asevelvollisuuden kehittäminen, jotta pystytään varmistamaan kestävä puolustussuunnittelu yli vaalikausien, Kari päättää.