SDP:n Mika Kari kysyy hallitukselta ahvenanmaalaisten asevelvollisuuden edistämisestä

– Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut peruuttamattomasti ja uusi tilanne vaatii muutoksia myös maanpuolustuksellisiin ratkaisuihin. Edellisen hallituksen vahtivuorolla Suomen turvallisuutta on vahvistettu liittymällä Natoon sekä merkittävillä puolustusmenojen korotuksilla. Muutokset asemassamme ovat kuitenkin pitkäaikaisia ja puitteita Itämeren alueen vakaudelle tulee ylläpitää ja uutta rakentaa. Siksi nyt olisi myös syytä käydä keskustelua ahvenanmaalaisten osaamisen ja panoksen laajemmasta hyödyntämisessä maanpuolustuksessa ja poikkeusoloissa, toteaa Kari.

Kari huomauttaa, että Ahvenanmaalla on kasvanutta kiinnostusta reserviläistoimintaa kohtaan ja halua kantaa omaa vastuuta saaren puolustuksesta yhdessä manner-Suomen kanssa. Ahvenanmaan reserviläisyhdistys Ålands Reservister perustettiin vuonna 2022 ja sen piirissä harjoitetaan ampumaratatoimintaa sekä ensiapu- ja erätaitokursseja. Myös MPK:n kurssit manner-Suomessa ovat kiinnostaneet ahvenanmaalaisia. Jatkossa tätä paikallista osaamista ja kiinnostusta tulee Karin mukaan hyödyntää entistä enemmän.

– Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavista keskimäärin kuitenkin alle 10 henkilöä vuodessa suorittaa vapaaehtoisesti asepalveluksen. Samalla kun odotamme Nato-jäsenyysprosessin etenemistä Ruotsin osalta, Pohjoismaisen yhteistyön merkitys tulee entisestään korostumaan jatkossa. Itämeren vakauden ja turvallisuuden ylläpitäminen on yhteispohjoismainen asia. Osana yhteistyön tiivistämistä merkitystä on myös sillä, että saamme koulutettua lisää ruotsinkielentaitoisia reserviläisiä, sanoo Kari.

Kari huomauttaa, että Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että asevelvollisuutta kehitetään ja Karin mielestä tässä yhteydessä voidaan arvioida myös ahvenanmaalaisten osaamisen hyödyntämistä. Mikäli asevelvollisuus laajennettaisiin ahvenanmaalaisia koskevaksi, koulutus toteutettaisiin manner-Suomessa eikä se vaadi demilitarisaation purkamista tai uusien puitteiden luomista.

– Päätös asevelvollisuuden laajentamisesta on lopulta Ahvenanmaan itsehallinnon eli maakuntapäivien käsissä, mutta Suomen hallitus voi silti osoittaa aktiivisuutta aiheessa, muistuttaa Mika Kari.