SDP:n Miapetra Kumpula-Natrin puhe Euroopan neuvoston toimintakertomuksen lähetekeskustelussa 7.3.2025

Arvoisa puhemies,

Elämme tällä hetkellä täysin poikkeuksellisia aikoja. Kukaan ei pari kuukautta sitten olisi voinut millään tavalla ennustaa sitä täyskäännöstä, joka on nyt nähty länsimaisten arvojen osalta. Venäjän kolme vuotta sitten aloittama brutaali hyökkäyssota Ukrainaa kohtaan tappaa ihmisiä päivittäin. Rauha on tavoitteemme, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Historia on osoittanut meille, että rauhansopimus ilman hyökkääjän vastuuvelvollisuutta ei ole kestävä tai oikeudenmukainen. Lopulta se johtaa vain loputtomaan vihan ja koston kierteeseen, jonka seurauksia näemme maapallollamme edelleen. Euroopan neuvoston perustama vahinkorekisteri ja pian tuleva kompensaatiomekanismi ovat merkittäviä työkaluja Venäjän vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi. Se tulee olemaan elintärkeä osa rauhanprosessia, sovintoprosessia ja jälleenrakentamista.

Olen juuri kotiutunut Ukrainasta, jossa pääsin Suomen EN-valtuuskunnan puheenjohtajana kokemaan pienen palan sitä todellisuutta, jossa miljoonat ukrainalaiset tällä hetkellä elävät. Jatkuvien ilmahälytyksien ja pommituksien keskellä ukrainalaiset osittavat uskomatonta urheutta ja periksiantamattomuutta meidän arvojemme ja turvallisuutemme puolustamiseksi.

Samalla Ukraina valmistautuu rauhanaikaan kehittämällä omia demokraattisia prosessejaan. EN-valtuuskunnan varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirén valittiin juuri EN:n parlamentaarisen yleiskokouksen yhdeksi Ukraina-raportoijaksi, ja pääsee sitä kautta vaikuttamaan Ukrainan yhteiskunnan rakentamiseen. Itse toimin Ukrainan lasten tilannetta pohtivan verkoston varapuheenjohtajana. Tavoitteenamme on laatia ja edistää työkaluja Ukrainasta kaapattujen lapsien auttamiseksi ja palauttamiseksi. Järjestämme aiheesta seminaarin eduskunnassa keväällä.

Viime vuonna 75 vuotta täyttänyt Euroopan neuvosto perustuu ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon. Näillä arvoilla on ollut merkittävä rooli rauhan ylläpitämiseksi Euroopassa. Ne perustuvat ajatukseen, että oikeudenmukaiset, tasa-arvoiset, avoimet ja inklusiiviset yhteiskunnat luovat hyvinvointia ja taloudellista turvaa kansalaisille. Demokraattisissa ja ihmisoikeusperusteisissa yhteiskunnissa korostetaan yhteistä hyvää, mikä välillä unohtuu yksilökeskeisissä nyky-yhteiskunnissamme. Yhdessä tekeminen sekä paikallis- että globaalitasolla on aina parempaa kuin moninapaisuus.

Demokratia-arvot ovat olleet taantumassa myös Euroopan neuvoston alueella. Tutkimusten mukaan jo yhdeksän EN:n 46 jäsenmaasta on kehittymässä demokratian näkökulmasta väärään suuntaan. Georgian vaalien jälkeinen raju ja nopea tilanne ja Azerbaidžanin päätös jättäytyä pois yleiskokouksen toiminnasta ovat räikeitä esimerkkejä tästä. Demokratiaa heikennetään myös lainsäädännöllä tai erilaisilla kansanäänestyksillä, joiden tarkoituksena itse asiassa saattaa olla kansanvallan heikentäminen.

Demokratian tukeminen ja edistäminen etenkin Valko-Venäjällä ja Venäjällä oli viime vuonna näkyvästi esillä täällä eduskunnassa, kun entinen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen järjesti alkuvuonna seminaarin Valko-Venäjän demokraattisille oppositiovoimille. Syyskuussa Julia Navalnaja ja juuri venäläisestä vankilasta vapautunut Vladimir Kara-Murza vierailivat Suomessa. Molempien vierailujen tavoitteena, oli osoittaa tukea demokraattisille voimille ja heidän pyrkimyksilleen.

Totesimme jo viime vuonna, että Suomi on kokoaan suurempi toimija Euroopan neuvostossa ja sen yleiskokouksessa. Suomen valtuuskunnan jäsenillä ja varajäsenillä on tällä hetkellä vastuullaan peräti viisi raporttia ja Suomi näkyy ja kuuluu jokaisessa valiokunnassa ja istunnossa. Valtuuskunta on osallistunut vaalitarkkailuihin Moldovassa ja Georgiassa sekä tavannut useita valtuuskuntia ja ryhmiä ja puhunut erilaisissa tilaisuuksissa. Resilienssin vahvistamista käsittelevä sivutapahtuma ja marraskuussa järjestetty tekoälyä ja ihmisoikeuksia käsittelevä seminaari ovat osoituksia teemoista, joissa Suomella on tarjota osaamistaan maailmalla. Seuraavat kaksi vuotta pääsen vaikuttamaan yleiskokouksen päätöksentekoon puheenjohtajistossa, sillä toimin yleiskokouksen yhtenä varapuheenjohtajana.

Euroopan neuvosto on järjestö, joka saa asioita aikaiseksi. Siihen myötävaikuttaa määräenemmistöön perustuva päätöksenteko sekä oikeudellisesti sitoviin sopimuksiin perustuva toiminta. Välillä päätöksenteko on kuitenkin turhan hidasta. Yleiskokous puolsi viime vuonna Kosovon EN-jäsenyyden, mutta ministerikomitea ei ole kyennyt panemaan jäsenyysasiaa täytäntöön. Perustelut yleiskokouksen päätökselle oli se, että kosovolaiset ansaitsevat pääsyä ihmisoikeustuomioistuimen piiriin. Katsotaan eteneekö asia nyt, kun Kosovossa on pidetty vaalit. Myös EU:n liittyminen ihmisoikeussopimukseen on edelleen kesken, mutta toivottavasti sekin asia ratkeaa pian.

Euroopan neuvoston edistämistä arvoista ei saa raflaavia otsikoita, eivätkä sopimukset aiheuta suuria mullistuksia ihmisten elämiin lyhyellä aikavälillä. Järjestön merkitys on siinä, että se on kaikkien ihmisten puolella, myös niiden ihmisten, jotka ovat syntyneet tähän maailmaan huonoilla korteilla.

Euroopan neuvoston arvot otetaan usein itsestäänselvyyksinä ja ne huomataan usein vasta sitten, kun ne ovat poistumassa. Vapaassa maailmassa on tilaa erilaisille mielipiteille ja näkemyksille. Euroopan ihmisoikeussopimuksen sananvapaus tarkoittaa, että jokainen saa puhua mielensä mukaan, mutta sanoilla ei saa loukata muiden ihmisoikeuksia. Ei siis saa esimerkiksi syrjiä tai kannustaa väkivaltaan. Loppupeleissä se tarkoittaa sivistynyttä keskustelukulttuuria, jossa sanat riitelevät, eivät ihmiset.

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2025: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kertomus/Documents/K_6+2025.pdf