SDP:n Marko Asell: Lapset ja nuoret liikkeelle
Liian vähäinen liikkuminen maksaa yhteiskunnalle vuodessa vähintään 3,2 miljardia euroa. Päivittäinen yli kahdeksan tunnin paikallaanolo valveilla ollessa puolestaan aiheuttaa vuosittain noin 1,5 miljardin euron kustannukset Suomessa. Liikkuminen vähenee kahdessa kohdassa elämänkaarta: koko kouluiän alakoulusta lukiolaisiin ja eläkeiässä. Suurin osa liikkumisesta kertyi lyhyistä, alle 5 minuuttia kerrallaan kestäneistä jaksoista. Kansanedustaja, valtion liikuntaneuvoston jäsen Marko Asell (sd.) on tehnyt lasten ja nuorten liikkumattomuudesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
– Erityisesti lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen tulee panostaa. Liikuntaharrastuksissa kehittyy elinikäisiä tottumuksia ja terveyshyötyjä sekä syntyy tärkeitä ihmissuhteita. Osa nuorista rakastuu urheiluun niin, että nousevat siinä huipulle luomaan elämyksiä ja esikuviksi uusille sukupolville. Liikunta ja urheilu tuottavat myös elämyksiä ja ennen kaikkea parantavat kansalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia, Asell painottaa.
UKK-instituutin Liikuntaraportti 2018–2022:n mukaan suomalaiset viettävät suurimman osan valveillaoloajastaan joko paikallaan istuen tai makoillen. Paikallaanolo lisääntyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Vastaavasti liikkuminen vähentyi ja fyysinen kunto heikentyi iän lisääntyessä.
Lasten ja nuorten osalta keskeisin tulos oli, että paikallaanolo lisääntyi ja liikkuminen vähentyi huomattavasti nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä paikallaanolo kattoi suurimman osan valveilla oloajasta kuten aikuisillakin. Lukiolaiset viettivät paikallaan istuen tai makoillen jopa suuremman osan valveilla oloajastaan kuin työikäiset aikuiset, mutta tämä saattaa osittain olla seurausta siitä, että lukiolaisten liikemittarimittaukset ajoittuivat koronapandemian aikaan syksylle 2020.
Kun huomioidaan koululaisten ja varusmiespalveluksen aloittaneiden nuorten aikuisten vuosia jatkunut kestävyyskunnon heikentyminen ja erityisesti kunnoltaan heikkokuntoisten määrän kasvaminen, aiheutuu tuleville vuosikymmenille valtava terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn haaste. Tämä tulos tarkoittaa, että pidentyvien työurien tavoittelu edellyttää merkittävää panostusta fyysisen kunnon ja toimintakyvyn vahvistamiseen.
Samaan aikaan kun liikunta vähenee maassa, mielenterveysongelmat kasvavat. Oman hyvinvoinnin perusta rakentuu kuitenkin riittävän unen, terveellisen ravinnon ja liikunnan ”kolmiyhteydelle”.
– Mielenterveysongelmat ovat tällä hetkellä suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava syy. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat nousseet merkittävästi. Istutaan liikaa ja” plärätään” mobiililaitteilta somea ja viihdettä yötä myöten, Asell muistuttaa.
