SDP:n Marko Asell: Hallitus romuttamassa kuntien liikuntapaikkarakentamista
Liikuntapaikkarakentamisen määrärahat vähenevät ensi vuonna 9,5 miljoonaa euroa, kun talousarvioesityksessä liikuntapaikkarakentamiseen on varattu noin 17,5 miljoonaa euroa. Tämä leikkaus yhdessä rakentamisen kustannusten nousun kanssa heikentää merkittävästi liikuntapaikkarakentamisen ja -peruskorjaamisen hankkeiden käynnistymistä. Kunnat voivat viivästyttää peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeitaan, minkä myötä korjausvelkaa alkaa kasaantua tuleville vuosille. Valtion liikuntaneuvoston jäsen, kansanedustaja Marko Asell (sd.) on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
– Suhtautuminen liikuntaan on yksi esimerkki siitä, kuinka Orpon hallituksen puheet ja teot ovat täysin ristiriidassa. Hallitusohjelmassa puhutaan liikunnallisesta elämäntavasta ja tasa-arvoisesta mahdollisuudesta liikunnan harrastamiseen. Massiiviset määrärahaleikkaukset vievät kuitenkin kunnilta mahdollisuuden näiden tavoitteiden toteuttamiseen, Asell painottaa.
Esimerkiksi uimahallit ovat merkittäviä kansalaisten liikuttajia, mutta niiden rapistuminen ja merkittävä korjausvelka näkyvät tavalliselle kävijälle monin tavoin. Noin puolet Suomen 190 uimahallista on ikänsä puolesta käyttöikänsä päässä ja korjaustarpeessa. Rapistuvat uimahallit ovat yksi esimerkki siitä, kuinka palvelut uhkaavat tulevaisuudessa muuttua kuihtuvissa kunnissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan kaikkien Suomen liikuntapaikkojen korjausvelka on noin 680‒1 335 miljoonaa euroa. Suuri hintahaitari johtuu siitä, onko liikuntahallissa tarvetta myös käyttötarkoituksen muutokselle tai parannuksille.
Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksilla on tärkeä vipuvaikutus rakentamisen investoinneille erityisesti pienempien kaupunkien ja kuntien kohdalla. Valtionavustuksen saamisella on myös merkittävä rooli kuntien liikuntapaikkarakentamisen hankkeiden toteutumisessa. Joissakin kunnissa on linjattu, että rakentamishanke käynnistyy vain, jos hankkeelle saadaan valtionavustus.
