SDP:n Mäkynen ja Perholehto vaativat vanhojen metsien suojelua ja kysyvät poliittisesta ohjauksesta
Kansanedustajat Matias Mäkynen ja Pinja Perholehto (sd.) ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen vanhojen metsien suojelukriteereistä, jossa penätään erityisesti tutkimustietoon – ei poliittisiin mielipiteisiin – pohjautuvia kriteereitä.
Suomi laatii par’aikaa metsien suojelulle uusia kriteereitä, sillä EU:n biodiversiteettistrategia velvoittaa jäsenmaita suojelemaan kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät. Tutkijat ja asiantuntijat ovat kuitenkin huolissaan siitä, että laaja ja tietoon pohjautuva kartoitustyö ei kelpaa hallitukselle kriteerien pohjaksi. Kartoitustyön takana ovat Suomen ympäristökeskus (Syke) sekä luonnonvarakeskus (Luke).
– Asiantuntijat ovat nostaneet esiin huolen siitä, että kriteerien valmistelussa tärkein tehtävä on lisäsuojelun välttäminen. Tämä on hallitukselta käsittämättömän lyhytnäköistä toimintaa. Siksi kysymme hallitukselta mm. onko kriteerit vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojeluun tehty tieteelliseen työhön pohjaten ilman poliittista ohjausta, ärähtää Mäkynen.
Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen, mutta ilmeisesti hallitus ei tätä viestiä ole ymmärtänyt. Lähes puolet Suomen noin 400:sta luontotyypistä on uhanalaisia. Se tarkoittaa katoavia niittyjä, ketoja, hakamaita ja metsälaitumia. Suomen luontopaneelin uusimman raportin mukaan jo noin 70 prosenttia Suomen luonnolle merkittävistä rakennepiireistä on menetetty.
– Vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelukriteereissä on kyse paitsi tieteestä, myös vaikuttavalla tavalla luontokadon pysäyttämisestä. Mikäli hallitus nyt tyrii suojelun, ei paluuta vanhaan enää ole, muistuttaa Perholehto.
– Pääasia ei tietenkään tässä ole kriteerien laadinta, vaan luontokadon pysäyttäminen. Me, mutta myös lukuisat alan asiantuntijat ovat aidosti huolissaan siitä, onko hallitus sitoutunut pysäyttämään luontokadon ja turvaamaan riittävän suojelun Suomessa, korostaa Mäkynen.
Suojeltavien kohteiden määritelmät on saatava valmiiksi jäsenvaltioissa vuoden 2023 loppuun mennessä. Tämän jälkeen on vielä edessä määriteltyjen kohteiden kartoitus, jossa avautuu uusi mahdollisuus poliittiseen ohjaukseen.
– Alueet saadaan nopeammin suojeluun, jos kartoituksessa hyödynnetään jo luonnonmetsätyöryhmän asiantuntijoiden tekemää kartoitustyötä. On järjetöntä jättää käyttämättä jo olemassa olevaa tietoa suojelutyössä, huomauttaa Perholehto.
– Luontopaneelin mukaan EU:n biodiversiteettistrategian mukaista olisi suojella kaikki vanhat metsät, luonnontilaiset metsät sekä kohdentaa suojelua varttuneisiin metsiin. Hallitus kuitenkin uskoo itse tietävänsä asiantuntijoita paremmin, ja aikoo valita luontokadon hidastamisen sijaan paikallaan junnaamisen, Mäkynen ja Perholehto kertovat pettyneinä.
