SDP:n Lotta Hamarin vappupuhe

MUUTOKSET PUHUTTAESSA MAHDOLLISIA

Hyvät ystävät, hyvät toverit!

Iloista vappua kaikille!

Vappu on perinteinen työväen ja opiskelijoiden juhla. Kevään juhla, vaikka tänä vuonna kevät on antanut odotuttaa itseään. Kevät on lupaus uudesta, uuden alku ja talven horroksesta heräämistä, kun luonto herää eloon. Minulle vappu on myös lasten juhla, mikä merkitsee sokeria suupielissä, vappupillien kimeää sointia, serpentiinikasoja ja päiväkodin ja koulun diskoa tai naamiaisia. Lasten touhuja katsellessa tulee useimmiten itsekin hyvälle mielelle. Kaikille vanhemmille ja huoltajille toivotan jaksamista olla mukana lapsen iloissa ja suruissa sekä muutenkin vanhemmuuteen.

Vahvoja vappumuistoja on toki paljon myös opiskeluajoilta. Olisi tänäkin vappuna tehnyt mieli vetää opiskeluhaalarit jalkaan, mutta ne ajat ovat nyt itselläni muistoja enää. Olen äärettömän kiitollinen siitä, että olen saanut käydä koulua ja opiskella. En olisi tässä ilman sitä. Haluan muistuttaa jokaista opiskelijaa, että yrittäkää myös kaiken kiireen ja suorittamisen keskellä nauttia opiskeluvuosistanne. Opiskelijat ovat ansainneet juhlansa.

Arvoisat kanssajuhlijat,

Toukokuun ensimmäinen on erityinen juhlapäivä. Keskiajalla eli pyhimykseksi julistettu, englantilais-saksalainen nunna Valburg, jonka muistopäivää suomalaisessa ja ruotsalaisessa kulttuurissa alettiin viettää. Tuolloin ei todellakaan ollut yleistä, että naisesta tuli luostarin johtaja. Kerrotaan, että hän huolehti erityisesti tyttöjen opetuksesta ja välitti sairaista. Näitä oppeja muistettakoon edelleen.

Vappujuhla kantaa merkitystä. Suomessa vappua alettiin myöhemmin juhlia nimenomaan työn juhlana, ei niinkään enää Valburgin muistojuhlana. Vappu on lakisääteinen vapaapäivä ja liputuspäivä. Työväenliikkeen juhlasta viestii sekin, että vuosilomat tulisi pitää huhtikuun loppuun mennessä.

Vappu muistuttaa meitä siitä, että työläiset ympäri maailmaa ovat taistelleet paremman työelämän ja oikeuksiensa puolesta. Myös Suomessa työläisten marsseilla on pitkät perinteet. Vappuna on marssittu kaduilla vaatien parempia työoloja, lyhyempiä työpäiviä ja reilua palkkaa. Vappu symboloi näitä taisteluita ja niiden tuloksia. Haluan muistuttaa, että joskus viisipäiväinen työviikko ja kahdeksantuntinen työpäivä kuulostivat liian radikaaleilta vaatimuksilta.

Emme kuitenkaan voi tuudittautua siihen, että saavutetut oikeudet olisivat pysyviä. Eräänlaista taistelua on käyty tämän kevään aikana myös eduskunnassa ja ammattijärjestöissä. Viime viikolla istuimme salissa useita kertoja kello kahteen asti yöllä puolustamassa työntekijöiden oikeuksia. Hallitus on vienyt lakkolakeja läpi kovalla kiireellä, jotta työntekijöiden lakko-oikeutta päästäisiin rajoittamaan mahdollisimman nopeasti.

Useilla hallituksen työelämän heikennyksillä ei ole juuri työllisyysvaikutuksia. Osa niistä on jopa työllisyyttä heikentäviä, kuten ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus. Harmillisesti lakkolait vietiin niin kiireellä eteenpäin, että myöskään tasa-arvonäkökulmaa ei valiokunnassa ehditty paikan päällä kuulla. Suomen työmarkkinat ovat kuitenkin voimakkaasti jakautuneet sukupuolen mukaan alojen ja tehtävien osalta. Palkkaerot ovat todellisia ja naisten työmarkkina-asema on keskimäärin heikompi miehiin verrattuna. Siksi olisi ollut tärkeää kuulla asiantuntijoita tasa-arvonäkökulmasta.

Marinin hallitus jätti Orpon hallitukselle korkeimman työllisyysasteen vuosikymmeniin. Nykyhallituksen toimien jälkeen työttömyys on vain valitettavasti kasvanut, samaan aikaan kun työttömyysturvaa heikennetään. Esimerkiksi suojaosasta luovuttiin ja työttömyysturvan lapsikorotukset poistettiin, mitä pidän erityisen kylmänä päätöksenä.

***

Nyt vappuna juhlistamme opiskelijoiden ja työntekijöiden osaamista, voimaa ja yhteisöllisyyttä, mutta samalla tulee muistaa, että työelämässä on vielä paljon tehtävää oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon eteen. Jokaisella on oikeus osallistua työelämään kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan.

Työelämän muuttuessa tarvitaan myös yhä uudenlaista osaamista ja jatkuvaa oppimista. Uudelleenkouluttautumiseen hyvä ratkaisu on ollut aikuiskoulutustuki ja toisaalta vuorotteluvapaa on voinut mahdollistaa pitkään työelämässä olleelle tauon työelämästä ja esimerkiksi mahdollisuuden olla vahvemmin tuoreen perheen tukena oman lapsen saadessa perheenlisäystä. Se on ollut mahdollisuus tehdä muunlaista arvokasta työtä. Nyt valitettavasti kumpikaan ei pian ole enää mahdollista, vaan nämä inhimilliset ja toisaalta jatkuvaa oppimista tukevat keinot lakkautetaan.

Vielä vähemmän oikeudenmukaista tästä tekee se, että monet näistä heikennyksistä ovat sellaisia, joita yksikään hallituspuolue ei kertonut avoimesti kannattavansa ennen eduskuntavaaleja. Jotkut niistä ovat jopa täydellinen täyskäännös vaaleja edeltäneistä lupauksista. Äänestäjät ovat huomanneet tämän, mikä näkyy hallituspuolueiden kannatuksen laskuna. Nyt SDP on galluppien mukaan Suomen suosituin puolue. Jatkamme työtä tasa-arvon, solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Samalla, tässä ajassa, meidän tulee panostaa vahvasti kestävään kehitykseen ja ilmastotavoitteisiin. Meillä on vastuu tulevista sukupolvista ja ympäristöstämme. Tämä vaatii rohkeita päätöksiä ja investointeja uusiutuvaan energiaan, kestävään liikenteeseen ja vihreään teknologiaan.

Juhlaväki,

Turvallinen ja demokraattinen, pohjoismainen hyvinvointivaltiomme ei ole sattumaa. Se ei ole tupsahtanut tyhjästä, vaan sen eteen on tehty tietoisesti töitä ja Suomi onkin useilla mittareilla mitattuna erinomainen maa. Siitä huolimatta kaikilla ei mene hyvin ja siksi meidän tulisi entisestään vahvistaa yhteiskunnan turvaverkkoa, ei romuttaa.

Nyt hallitus on valitettavasti vuoden ajan tehnyt “norminpurkua”, joka useimmissa tapauksissa on tarkoittanut erilaisten julkisten palveluiden ja etuuksien heikentämistä, yhteiskunnan turvaverkkojen alasajoa.

Hyvinvointivaltio perustuu siihen, että jokaisesta meistä voi tulla mitä vaan. Että jokainen uskaltaa yrittää, koska voi luottaa olevansa kannateltu. Yhteiskuntamme hyvinvointi perustuu vahvasti siihen, miten huolehdimme heikoimmista ja haavoittuvimmista. Siksi on tärkeää panostaa koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hyvään elämään, riippumatta taustasta tai tilanteesta.

Hallitus perustelee päätöksiään sillä, että rahaa ei ole. Ideologiset päätökset verhotaan taloudellisilla syillä ja turvaudutaan pakkoretoriikkaan. Tämä ei kuitenkaan ole totta, sillä vaihtoehtoja vastuulliseen taloudenpitoon on niinkin, että heikoimmat eivät kärsisi eniten. Moni säästötoimeksi sanottu on itsessään rahasyöppö, sillä esimerkiksi hoitoon pääsyn pidentämisellä kuorma siirtyy entisestään erikoissairaanhoitoon ja kalliimpiin hoitoihin.  

Argumentointi säästää kaikille suomalaisille yhteisistä, tärkeistä sote-palveluista on heppoinen. Rahaa nimittäin sittenkin on, jos saajapuolella on yksityinen palveluntarjoaja. Näiden rahoittamiseksi hallitus on valmis jopa myymään valtion tuottavaa omaisuutta. 

Hyvinvointialueiden rahoitus on nyt istuvan hallituksen vastuulla, ja kovasti huolettaa myös se, että säästöjä on alettu hakea omaishoidon ja yhteisöllisen asumisen lisäämisestä. Nämä suunnitelmat uhkaavat jättää ilman palveluita Pirkanmaalla yli 3500 sellaista yli 80-vuotiasta henkilöä, jotka nykytilanteessa saisivat hoitoa. Yhteisöllinen asuminen voi olla hyvä ratkaisu, jos palvelun piiriin pääsee ajoissa, mutta se ei vastaa esimerkiksi muistisairaan palvelutarpeeseen. Ikäihmisten määrä ja hoidon tarve tulevat lisääntymään, ja ikääntyneiden hoito täytyy pystyä hoitamaan asianmukaisesti ja lain mukaan.

Hyvät kuulijat,

Suomi tarvitsee sosialidemokratiaa – todellisia tekoja paremman yhteiskunnan eteen. Olemme istuneet salissa myöhään yöhön puolustamassa työntekijöiden oikeuksia, sosiaali- ja terveyspalveluita, ikääntyneiden oikeutta riittävään hoivaan, olemme puolustaneet yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien oikeuksia, lasten ja nuorten oikeuksia sekä ilmasto- ja luontopääomaa. On meidän tehtävämme näyttää, että toisenlaiset valinnat ja vaihtoehdot ovat mahdollisia.

Tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitsemme vihreää kasvua ja talouden kantokykyä tukevan huoltosuhteen, tarvitsemme hyvinvoivat perheet – kaikenikäiset. Tarvitsemme osallisuutta, yhteisöllisyyttä, avoimuutta ja kansainvälisyyttä turvallisuusympäristö huomioiden. Meillä on näihin ratkaisuja!

Sosialidemokratian tarve arvojen kamppailun keskellä näkyy laajemminkin Euroopassa. Kesäkuussa on Euroopan parlamentin vaalit ja niissä päätetään Euroopan unionin tulevaisuudesta ja suunnasta. 

Euroopan unioni on Suomelle ja suomalaisille tärkeämpi kumppani kuin koskaan aiemmin. Venäjän häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainassa muutti pysyvästi turvallisuustilannettamme ja osoitti, kuinka tärkeää on, että emme ole yksin.

Sosialidemokraatit Euroopassa ovat vastavoima laitaoikeistolle. Puolustamme demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia, rauhaa ja tasa-arvoa. Meidän Euroopassamme kitketään vihapuhetta ja rasismia sekä huolehditaan ihmisten yhdenvertaisuudesta. Olemme sitoutuneet tinkimättömään työhön vahvan, avoimen ja oikeudenmukaisen unionin rakentamiseksi. Tähän voimme kaikki vaikuttaa äänestämällä tulevissa EU-vaaleissa. Ei anneta periksi kylmyydelle.

Arvoisat kuulijat,

Juhlaa tarvitaan aina, kenties ehkä eniten juuri lannistavalta tuntuvina aikoina. Toivoa kuitenkin on.

Haluan lopettaa puheeni kahteen lainaukseen kirjasta, jota parhaillani luen eli Hyvän historia, Ihmiskunta uudessa valossa. Lainaus alkaa ”Elämä on opettanut minulle paljon, myös sen, että ihmisistä tulee aina pyrkiä löytämään hyvää ja positiivista.” ja toinen lainaus ”Tarina osoittaa, miten paljon pystymme saamaan aikaan, jos voimme rakentaa toistemme varaan.”

Yritetään muistaa nämä muutamat viisaat sanat ja pidetään yhtä, ja toisistamme huolta. Rakennetaan kestävää kasvua, luottamusta ja yhteistyön Suomi.

Omasta ja koko sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta toivotan teille jokaiselle oikein hyvää vappua!