SDP:n Lotta Hamari peräänkuuluttaa hallitukselta parempaa työllisyyspolitiikkaa
Työttömyys on kasvanut juuri niillä kriittisillä aloilla, joilla ihmiset pidetään terveenä, osaavana ja hyvinvoivana. Tarve sote- ja opetusalojen työntekijöille on ilmeinen, mutta hallitus alirahoittaa julkisia palveluita, sanoo Hamari.
Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut ja on korkeimmillaan 25 vuoteen. Akava uutisoi tammikuussa, että työttömyys on kasvanut erityisesti naisvaltaisen sote-alan korkeakoulutetuilla. Työttömäksi on jäänyt muun muassa sairaanhoitajia, sosionomeja ja fysioterapeutteja samaan aikaan, kun alalla on työvoimapula. Myös kasvatusalalla on nähtävissä vastaava ilmiö.
– Eilen vietimme naistenpäivää ja nämä alat ovat tyypillisesti hyvin naisvaltaisia. Aikana, jolloin tarvitsisimme kaikki sote-osaajat ja pedagogiset osaajat työelämään, niin hallituksen toimien vuoksi muun muassa hyvinvointialueet ovat joutuneet irtisanomaan työntekijöitä, muistuttaa Hamari.
Sote-alan työttömyys lähti selkeään nousuun syksyllä, kun monilla hyvinvointialueilla jouduttiin pitämään muutosneuvotteluita hallituksen sote-politiikan seurauksena. Vaikka riippumaton talouspolitiikan arviointineuvostokin on suositellut, että hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvollisuutta pidennettäisiin, niin Orpon hallitus ei asiassa liikahda. Liian kireä aikataulu alijäämien kattamisessa on johtanut hyvin lyhytnäköisiin säätöihin ja irtisanomisiin.
– Pirkanmaalla keskustellaan vaikkapa ikääntyneiden päivätoiminnasta ja siinä onkin hyvä esimerkki säästöstä, joka ei todellisuudessa ole säästö. Kun päivätoiminta on suunniteltu tavoitteellisesti, niin se on tutkitusti vaikuttavaa ja se voi myöhentää raskaampiin palveluihin siirtymistä ja tukee omaishoitajia tärkeässä työssään, toteaa Hamari.
Hyvinvointivaltiomme perusta rakentuu sote- ja kasvatusalan ammattilaisten varaan. Myös esimerkiksi lapsen varhaisiin vuosiin ja varhaiskasvatukseen panostaminen on kiistattomasti kannattavaa myös kansantalouden näkökulmasta. Silti moni hallituksen säästö osuu juuri niihin toimijoihin, jotka näinä vuosina perheitä kannattelee. Hamarin mukaan pahinta on, jos nämä koulutetut osaajat menetetään muille aloille.
– Pelonsekaisin mielin odotamme nyt, mitä 100 miljoonan euron säästö sosiaalihuollon palveluihin tulee tarkoittamaan. Orpo lupasi tuoda nämä tiedoksi eduskunnalle ja kansalaisille vielä ennen kunta- ja aluevaaleja. Nähtäväksi jää, pystyykö pääministeri pitämään sanansa, ja mitä sieltä lopulta tulee ja millä tavoin valmisteltuna. Näin nopealla aikataululla on aivan mahdotonta toteuttaa hyvin perusteltuja ja valmisteltuja säästöjä ihmisille elintärkeistä palveluista. Muitakin vaihtoehtoja säästöjen tekemiselle olisi ollut, Hamari muistuttaa.
– Perinteisessä työllisyyspolitiikassakin on parantamisen varaa, sillä hallitus on sivuuttanut toimissaan tutkitun tiedon siitä, miksi ihmiset eivät työllisty. Moni työllistyisi, jos voisi kouluttautua lisää tai saisi oikeanlaista apua terveyspulmiinsa. Työpaikkoja ei myöskään ole syntynyt siten, kun hallituksen toimilla piti syntyä. Olisi siis aika muuttaa suuntaa aika monessakin asiassa, päättää Hamari.
