SDP:n Lotta Hamari: Hallitus rapauttaa tutkimusperusteista yhteiskunnallista päätöksentekoa
Poliittisen päätöksenteon ja päätösten valmistelun tulisi aina perustua parhaaseen saatavilla olevaan tutkittuun tietoon. Nyt hallitus rapauttaa aiemmin otettuja askelia tutkimusperusteisen päätöksenteon vahvistamiseksi yhteiskunnallisesti tärkeissä asioissa. On hälyttävää, että hallitus tekee toimia, joilla vähennetään tutkitun tiedon roolia päätöksenteossa.
Hallitus on valinnut heikentää päätöksenteon tutkimuspohjaisuutta. Valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan ei hyvistä tuloksista ja hyödyistä huolimatta enää jatkossa kohdenneta määrärahaa. Lyhytnäköinen tutkimustiedon roolin heikentäminen päätöksenteossa sai jatkoa, kun yritystukien tutkimusjaosto (YTJ) lakkautettiin. SDP:n Lotta Hamari teki aiheesta kirjallisen kysymyksen.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnalla on rahoitettu tutkimusta, joka tarjoaa luotettavaa, verrattain nopealla aikataululla tuotettua tietoa päätöksenteon tueksi. Selvitys- ja tutkimustoiminnan on tarkoitus auttaa eri ministeriöitä tiedon saannissa ja tiedon hyödyntämisessä.
“Hallituksen välinpitämättömyys tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa kohtaan on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys ja yksinkertaisesti väärä signaali”, tutkijataustainen terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Hamari huomauttaa.
Yritystuet ovat miljardien menoerä vuositasolla valtiolle. Valtion varojen parhaan mahdollisen ja tehokkaan käytön kannalta on tärkeää selvittää ja seurata yritystukien vaikutuksia. YTJ:n lakisääteisiin velvoitteisiin kuului laatia vuosittainen arvio yritystukijärjestelmän kehittymisestä ja valmistella ja tehdä taustatöitä kilpailutettavien yritystukien vaikuttavuutta arvioivien hankkeiden osalta.
“Erilaisten selvitysten perusteella yritystukia jaetaan usein tehottomasti ja osa tuista on haitallisia eikä edes parhaiden yritystukien eli taloutta uudistavien, vihreää siirtymää ja talouskasvua tukevien T&K-tukien kohdentaminen ole ollut aina kovin onnistunutta”, muistuttaa Hamari.
Hamari korostaa kirjallisessa kysymyksessään, että hallituksen on jatkossakin pystyttävä varmistamaan ministeriöiden tiedonsaanti, poikkihallinnollisen tietojen vaihto ja yhteistyö sekä se, että päätösten valmistelu ja päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon. Hamari on jättänyt hallituksen ja vastuuministerin vastattavaksi myös kysymyksen siitä, miten hallitus aikoo korvata valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan ja yritystukien tutkimusjaoston tekemän työn ja tuottaman tiedon.
