SDP:n Lindén: Lähipalveluiden keskittäminen ja leikkaaminen eivät ole lääke soten haasteisiin
SDP:n kansanedustaja ja entinen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén ei allekirjoita pääministeri Orpon väitteitä eduskunnan sosiaali- ja terveyspalveluita koskevassa välikysymyskeskustelussa.
Pääministeri Orpon mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden maakunnallinen malli eli sote-uudistus merkitsee palveluiden keskittämistä. – Tämä on väärä johtopäätös. Palveluiden järjestämisen siirtyminen kunnilta ja kuntayhtymiltä ei tarkoita palveluiden keskittämistä, vaan päätöksenteon ja palvelujärjestelmän suunnittelun keskittämistä. Ne ovat eri asia, sanoo Lindén.
– Esimerkiksi Ranskassa terveydenhuollosta vastaa koko valtiota edustava sosiaalivakuutusjärjestelmä eli ”Ranskan Kela”, Englannissa taas koko valtion National Health Service eli NHS. Kummassakin maassa hoitaja- ja lääkäripalvelut ovat todellisia lähipalveluita: niitä on saatavilla jokaisessa kylässä ja korttelissa. Näissä maissa käyntimaksut ovat alhaiset tai jopa maksuttomat. Lääkärit ja hoitajat tekevät myös kotikäyntejä. Terveydenhuollon rahoituksen ja hallinnon keskittäminen ei tarkoita siis itse palveluiden keskittämistä, sanoo Lindén.
Lindénin mukaan hyvinvointialueiden suunnittelemat säästöt lähipalveluista eivät vastaa sotepalveluiden haasteiden juurisyyhyn. – Se, mitä hyvinvointialueilla nyt tapahtuu, on huolestuttavaa ja aivan päinvastaista verrattuna siihen, mitä nyt pitäisi tehdä. Nimenomaan lähipalvelut ovat edullisimpia järjestää ja tutkitusti jarruttavat terveydenhuollon menojen kasvua, muistuttaa Lindén.
– Asian ydin on alueiden rahoitusvajeessa. Vaikka rahoitusta säätelevä laki on monimutkainen, on rahoitusvajeen syy yksinkertainen. Vuosina 2021 ja 2022 palveluista vastasivat kunnat. Molemmat vuodet olivat koronapandemian takia poikkeuksellisia vuosia ja vuonna 2022 oli myös pitkäkestoinen terveydenhuollon työtaistelu. Vuoden 2022 lopulla alkoi voimakas inflaatio. Se on ollut sotepalveluiden kustannuksissa erityisen voimakas, eli palkat ja hinnat ovat alalla nousseet keskimääräistä enemmän. Vaikka tätä on jo osin valtion toimesta korjattu ja tullaan korjaamaan sekä vuonna 2024 ja 2025, on vuoden 2023 kustannusten ja valtion rahoituksen ero alueilla silti yhteensä noin miljardi euroa. Tämän takia lähipalveluita nyt leikataan ja supistetaan, sanoo Lindén.
Lindén antaa esimerkin omasta kotikaupungistaan Turusta: – Vertaan soten tilannetta kuntien nykyisiin palveluihin. Kotikaupungissani Turussa kasvatuksen ja opetuksen kulut ovat ylittämässä vuodelle 2023 päätetyn budjetin 8 prosentilla eli 28 miljoonalla eurolla. Ylitys on suurempi kuin hyvinvointialueilla. Tämä ei aiheuttanut minkäänlaista ongelmaa tai keskustelua Turun kaupunginvaltuustossa. Kaupunki kuittaa ylityksen verotuloillaan, havainnollistaa Lindén. – Valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta, eivät kunnat. Valtion tulee nyt tuntea vastuunsa ja järjestää hyvinvointialueille lisää rahoitusta ja samalla pidentää niiden talouden sopeutusaikaa. Hyvinvointialueille jää silti vielä merkittävästi omaa vastuuta toiminnan ja talouden tehostamiseksi ja siihen ne ovat valmiita, päättää Lindén.
