SDP:n Lauri Lyly: Yt-lain muutos iskee työntekijän asemaan sekä heikentää yhteistoimintaa työpaikoilla

Erittäin huolestuttavaa on, että yli 190 000 työntekijää ja noin 6300 yritystä putoaa pois yt-lain piiristä, kun laki ei jatkossa koske alle 50 hengen yrityksiä. Tämä jättää suuren määrän työntekijöitä ilman yt-lain mahdollistamia oikeuksia.

Neuvotteluaikoja lyhennetään puoleen nykyisestä, pienemmissä muutostilanteissa neljästätoista seitsemään päivään ja isoimmissa kuudesta kolmeen viikkoon. Lyhyemmät neuvotteluajat koskevat kaikkia yrityksiä, joihin yt-lakia sovelletaan. Lyhyemmät neuvotteluajat tarkoittavat, että mm. irtisanomisaika alkaa nopeammin, mikä säästää työnantajille palkkakuluja, mutta työntekijät menettävät.

– Lyhyemmät neuvotteluajat eivät mahdollista perusteellisia neuvotteluja, joissa pitää käydä syyt ja perusteet muutosneuvotteluille. Sen jälkeen selvitetään mahdolliset vaikutukset työntekijöiden tilanteeseen. Tämän jälkeen yritetään löytää yhdessä vaihtoehdot miten tilanne ratkaistaan. Lyhyillä neuvotteluajoilla neuvottelut jäävät helposti hyvin pintapuolisiksi. Kunnollisia, aitoja neuvotteluja ei ehditä käydä, toteaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lyly. 

Muutokset vähentävät vuoropuhelua henkilöstön kanssa, mikä heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja työolosuhteisiinsa.

– Työnantajat perustelevat muutoksia hallinnollisen taakan keventämisellä. Onko henkilökunnan kanssa käytävä yhteistoiminta todella hallinnollista taakkaa? Laki turvaa minimin tiedonsaannista ja kanssakäymisestä, ja hyvissä yhtiöissä tämä ei ole ongelma, painottaa Lyly. 

Yt-lain perusidea on, että työpaikoilla yhteistoimintaa ja vuoropuhelua tehdään systemaattisesti ja säännöllisesti henkilöstön kanssa. Tämä periaate vaarantuu esitettyjen muutosten myötä. Lakimuutokset ovat ristiriitaisia työelämän nykyisiin tarpeisiin nähden, joissa tarvitaan yhä enemmän yhdessä tekemistä henkilöstön kanssa.