SDP:n Lauri Lyly: Työperäisen maahanmuuton osalta meillä on yhteinen tahtotila, mutta toistaiseksi päinvastaiset keinot
Työministeri Satonen kirjoitti Kauppalehdessä, että Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia talouden vahvistamiseksi. Tästä olemme täsmälleen samaa mieltä. Lähes kaikki puolueet – yhtä selkeää tapausta lukuun ottamatta – ymmärtävät osaajapulaan vastaamisen tärkeyden tältä osalta.
– En voi olla ihmettelemättä, kuinka ministeri voi samaan aikaan puhua työperäisen maahanmuuton tärkeydestä ja ajaa maastapotkimislakia eteenpäin. Monet Suomeen tulleet ammattilaiset harkitsevat vakavasti maasta poistumista tämän kolmen kuukauden työllistymissäännön vuoksi, sanoo työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly.
Kyseisen lakiuudistuksen päivän selvä viesti on, että arkea ja tulevaisuuden haaveita ei kannata laskea Suomen varaan.
– Miksi esimerkiksi perheellinen kansainvälinen osaaja muuttaisi Suomeen, jos riskinä on, että lapset joutuvat yllättäen ja erittäin nopealla aikataululla, jopa kesken lukukauden, vaihtamaan koulua ja koko asuinmaata vanhemman jäädessä työttömäksi? Toivoisin, että hallitus pohtisi vielä vakavasti tämän lakiuudistuksen vaikutusten seurauksia, jatkaa Lyly.
Ministeri Satonen haluaa taata reilut ja turvalliset työmarkkinat – lisää toimia kuitenkin tarvitaan
Satonen perää kirjoituksessaan myös lisää turvaa ja reiluutta työmarkkinoille. Hallitusohjelmasta puuttuvat kuitenkin tärkeät keinot muun muassa alipalkkauksen kriminalisoimisesta ja järjestöjen kanneoikeudesta.
– SDP:n kansanedustajat ovat pitkin tätä vuotta esitelleet toimia, joilla maahanmuuttajien asemaa voitaisiin työmarkkinoilla parantaa. Ensinnäkin me kriminalisoisimme alipalkkauksen. Tällä saisimme puututtua viheliäisiin ongelmiin muun muassa rakennusteollisuudessa ja marjanpoimijoiden keskuudessa, taustoittaa Lyly.
Lylyn mukaan myös kanneoikeuden myöntäminen järjestöille takaisi sen, että työpaikkojen epäkohtiin voitaisiin puuttua tehokkaammin. Luottamusmiehet ovat usein ensimmäisenä työpaikalla näkemässä epäkohtien syntymisen. Olisi tärkeää, että heillä olisi myös järeämpiä työkaluja puuttua epäkohtiin.
– Usein maahanmuuttajiin kohdistuvat työelämän epäkohdat johtuvat siitä, että itselleen etua hakevat toimijat käyttävät hyväkseen ihmisten tietämättömyyttä tai pelkoa. Meidän tulisi pohtia, kuinka voimme jakaa paremmin tietoa suomalaisesta työelämästä niille, jotka ovat juuri saapuneet tänne töihin, päättää Lauri Lyly.
