SDP:n Lauri Lyly: Työelämän murroksissa tarvitaan yhteistyön siltojen rakentamista
SDP on julkaissut vaihtoehtonsa vuoden 2024 budjettiin. Osana vaihtoehtobudjettia on työelämäuudistuksia, joilla halutaan muuttaa lainsäädäntöä parempaan suuntaan heikomman osapuolen eli työntekijöiden suojaksi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly näkee nämä uudistukset erittäin tärkeinä, vastapainona Orpon hallituksen suunnittelemille työelämän heikennyksille.
– Hallitusohjelmaan ei ole valittu lainkaan yhteistyön rakentamisen tai paremman työelämän avaimia. Kaikki hallitusohjelman kirjaukset on saatu suoraan työnantajapuolelta. Nämä keinot millä hallitus yrittää muuttaa suomalaista työelämää, viemään sitä ajassa taaksepäin, ovat väärät. Työelämän murroksissa tarvittaisiin sopimisen kulttuuria ja yhteistyön siltojen rakentamista. Olemme tehneet työelämää oikeasti parantavia lakialoitteita, joilla edistetään myös työntekijöiden asemaa, painottaa Lyly.
Työelämän lainsäädäntöön halutaan säädettäväksi alipalkkauksen kriminalisointi, ammattiliittojen kanneoikeus, työntekijöiden edustajan tulkintaetuoikeus ja työntekijöiden edustus yhtiöiden hallinnossa.
Näillä lainsäädännön muutoksilla lisätään työpaikkojen sisäistä vuorovaikutusta, edistetään tasapuolista neuvottelukulttuuria työpaikalla ja edistetään osapuolten valmiutta paikalliseen sopimiseen. Tasavertainen neuvotteluasema parantaa neuvottelujen lopputulosta ja tekee niistä tasapainoisempia sekä ottaa paremmin huomioon osapuolten näkökannat. Haluamme lisätä työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia heidän työtään koskeviin päätöksiin. Toisin kuin Orpon hallitus, joka vinouttaa neuvotteluasetelmaa työpaikka- ja liittotasolla, toteaa Lyly.
– Alipalkkauksen kriminalisointi ja kanneoikeus ennaltaehkäisevät työehtojen polkemista ja antavat asialliset työehdot heille, jotka eivät itse sitä osaa, pysty tai uskalla vaatia. Tulkintaetuoikeus antaa parempia työkaluja palkansaajalle paikallisten sopimusten ja työehtojen riitatilanteissa. Esittämämme tulkintaetuoikeus tietyissä työehtoasioissa ja henkilöstön edustus yhtiöiden hallinnossa ovat käytössä Ruotsissa ja toimivat siellä osana työmarkkinajärjestelmää erittäin hyvin. Nämä kaikki lainsäädännön muutokset ovat sellaisia, joita nimenomaan tarvitsemme Suomeen, painottaa Lyly.
SDP torjuu vaihtoehdossaan hallituksen leikkaukset työttömyysturvaan sekä yksipuoliset työelämäheikennykset irtisanomissuojaan ja neuvottelujärjestelmään. Yhteistoimintalain rajannosto vähentää työpaikkojen säännöllistä vuorovaikutusta ja vaikuttaa yrityksiin, joissa työskentelee n. 180 000 henkilöä. Aikuiskoulutustuen hallitus haluaa poistaa.
– Yritykset kärsivät osaajapulasta, johon osaltaan vaikuttavat työnhakijoiden osaamisen puute, työpaikan ja työntekijän maantieteellinen kohtaanto-ongelma ja työnhakijan työkyky. Näihin todellisiin työllistämisesteisiin tarvitaan ratkaisuja. Yhtenä toimenpiteenä on esittämämme työttömien säännölliset terveystarkastukset työkyvyn seuraamiseksi ja ylläpitämiseksi. Aikuiskoulutustuella työntekijät ovat pystyneet vastaamaan osaamisen täydentämiseen ja nyt sekin halutaan poistaa. Hölmöimpiä hallituksen päätöksiä, varsinkin nyt kun työttömyys kasvaa ja avoimet työpaikat vähenevät vauhdilla, päättää Lyly.
