SDP:n Lauri Lyly: Ruotsista arvioidaan, ettei Orpon työmarkkinamalli tule kestämään
Ruotsin keskusammattijärjestön (LO) pääekonomisti Laura Hartman arvioi, että Suomen hallituksen sanelema uusi työmarkkinamalli on hataralla pohjalla. Aito pohjoismainen työmarkkinajärjestelmä perustuu luottamukseen työnantajien ja työntekijöiden välillä. Ei läpi runnottuun esitykseen, joka on työnantajien käsialaa ja oikeistohallituksen siunaama.
Pääekonomisti Hartman vieraili viime viikon lopulla Suomessa. Hän totesi Demokraatin haastattelussa, ettei hahmota Orpon hallituksen kaavailuissa työmarkkinamuutoksissa merkittäviä yhteneväisyyksiä Ruotsin malliin. Siitä puuttuu keskeinen elementti, joka on työmarkkinoiden keskinäinen luottamus.
– On tärkeää kuulla, että edes Ruotsissa ei tunnisteta Suomen hallituksen ”Pohjoismaisen mallin” yhtäläisyyksiä heidän omaan malliinsa. On selvää, että Orpon hallitus on retoriikallaan pyrkinyt sumuttamaan tosiasioita. Se on viemässä Suomea ennemminkin kohti itäisten naapurimaiden työmarkkinoita kuin pohjoismaista mallia. Mallia, jossa työnantajien valta ja saneluoikeus kasvavat merkittävästi, sanoo kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan vpj. Lauri Lyly.
– Tärkeä on huomata, että Ruotsissa ja Tanskassa hallitus ei ”pitkällä tikullakaan” koske työmarkkinoiden neuvotteluihin palkoista ja työehdoista toteaa Lyly.
Hartmanin mukaan Ruotsin mallissa koordinoitu liittojen sopimuksiin perustuva palkkamalli lisää paikallistasolla joustavuutta. Keskusammattijärjestön 14 jäsenliittoa koordinoi Ruotsin mallissa aluksi neuvotteluiden tavoitteet keskenään. Tämän jälkeen teollisuusalan liitot aloittavat neuvottelut työnantajan kanssa ja sopivat ”merkin” eli korotuskaton, jota liitot muilla aloilla eivät lähde ylittämään.
– Orpon hallitus on valmis sementoimaan ja runnomaan oman palkkamallinsa lakiteitse. Vientimallin kiinnittäminen lakiin rajoittaisi liittojen mahdollisuuksia sopia palkoista. Se myös vaikeuttaisi sopimuskierroksen avaajan neuvotteluja, koska siinä tosiasiallisesti neuvotellaan omaa sopimusalaa huomattavasti laajemmasta vaikutuksesta. Lakimalli tekisi sovittelujärjestelmän ja sovittelijan turhaksi. Valtakunnansovittelija olisi pitkälti kädetön, sillä tämä joutuisi noudattamaan lain rajoitetta palkankorotuksesta riippumatta siitä, minkälainen toimialan tai sektorin oma tilanne on, jatkaa Lyly huolestuneena.
Vientimalli tarkoittaa sitä, että palkankorotukset määritellään vientialojen korotusten perusteella tai jopa kattona palkankorotuksille muilla aloilla. Työnantajaliitoilla ei olisi enää tarvetta neuvotella palkankorotuksista. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi naisvaltaisilla aloilla palkat laahaisivat jatkuvasti miesvaltaisten alojen perässä – palkkakuopassa.
– Ministeri Satonen on todennut, että paikallisia poikkeuksia olisi mahdollista tehdä. Tämä on kuitenkin laiha lohtu niille aloille, jotka ovat jo pitkään taistelleet tasavertaisemman ja paremman palkkauksen puolesta alalle, painottaa Lyly.
