SDP:n Lauri Lyly: Lakkolait ovat synkkää esimakua tulevasta
Lakkolait siirtävät yksipuolisesti vallan painopistettä työnantajaleirin suuntaan ja heikentävät palkansaajapuolen neuvotteluvoimaa. Vaikutukset tulevat olemaan kauaskantoisia. Työehtosopimukset määrittelevät Suomessa minimipalkan ja minimityöehdot.
– Mikäli työntekijöiden asemaa TES-neuvotteluissa tai muuten ei pystytä täydellä voimalla puolustamaan, niin kyllä se tarkoittaa heikennyksiä työntekijöiden sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan. Ja koska tämä laki on vain yksi osa työntekijöiden aseman heikentämisarsenaalia, on suunta jatkossa työntekijöiden osalta vain alaspäin, kertoo kansanedustaja Lauri Lyly huolestuneena.
– Muita Orpo-Purran hallituksen työelämäheikennyksiä ovat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan romuttaminen, aikuiskoulutustuen lopettaminen, paikallisen sopimisen avaaminen ilman velvollisuuksia, irtisanomisen helpottaminen, ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi jne. Pala kerrallaan heikennetään työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Mihin vielä päädytäänkään tällä hallituskaudella, kritisoi Lyly
Tästä eteenpäin hallituksen työntekijöihin kurjistavaa politiikkaa voi vastustaa lakoilla vain vuorokauden ajan per vuosi per aihe. Työntekijöihin, ammattiyhdistyksiin ja liittoihin kohdistuvia lakkosakkoja korotetaan nelinkertaisesti. Myötätuntotyötaisteluita rajataan kohtuuttomasti, joten esimerkiksi matalapalkka-alojen tukeminen vaikeutuu nykyisestä.
Lakkolait voimaan tänään
Lakkolait astuvat voimaan tänään, lauantaina 18.5. Lain voimaantulon myötä hallitus romuttaa työntekijäpuolen mahdollisuuksia sekä uskallusta asettua lakkoon tulevaisuudessa. Hallitus murtaa työntekijöiden asemaa ja vie meidät kauas Pohjoismaisesta linjasta. Tämä on synkkä päivä.
– Hallitus väitti koko kevään ajan, että lakkolakien osalta voimaan asettamisella ei ole kiire. Lakiesityksessä voimaantulopäiväksi asetettiin 1.7. Kuitenkin Eduskunnassa työ- ja tasa-arvovaliokunta ja muut valiokunnat työskentelivät poikkeusaikoina ison kiireen saattelemana. Voimaantuloaika osoittaa kiireen, mutta syytä, miksi näin toimittiin se ei kerro, toteaa kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly.
