SDP:n Lauri Lyly: Hallitus heikentää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia
Yli 191 000 työntekijää ja 6400 yritystä putoaa yt-lain soveltamisen piiristä pois hallituksen heikennysten myötä. Työnantajat säästävät palkkakuluissa, mutta työntekijät sekä työyhteisö menettävät paljon. Tämä ei ole missään määrin järkevää. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tänään äänestäen hyväksymä lakiehdotus ja mietintö yt-laista vievät työelämää väärään suuntaan, toteaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly.
Yhteistoimintalain mukaan työnantajan ja henkilöstön edustajan on käytävä säännönmukaista vuoropuhelua mm. yrityksen kehitysnäkymistä, taloudellisesta tilanteesta, työpaikan käytännöistä, työvoiman käytöstä, henkilöstön osaamisesta ja työhyvinvoinnista. Lyly kritisoikin erityisesti hallituksen perusteluita, että yt-lain heikennyksillä kevennetään yritysten hallinnollista taakkaa.
-Hallitus haluaa keventää ns. hallinnollista taakkaa, niin kysynkin hallitukselta, että onko yhteistoimintalain edellyttämä säännönmukainen vuoropuhelu todellakin vain hallinnollista taakkaa? Eikö se ole juurikin päinvastoin! Yritysten kehittäminen yhdessä henkilökunnan kanssa ovat nimenomaisesti avaimia mm. työn tuottavuuden kasvuun ja yrityksen menestymiseen, painottaa Lyly.
– Parhaiten toimivat yritykset ovat toimineet tähänkin asti yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla ja ovat rakentaneet niistä entistä parempia. Henkilöstöä on koulutettu asianmukaisesti työssä ja työhyvinvointia on parannettu. Orpo-Purran hallituksen vuoksi näissäkin asioissa otetaan takapakkia työpaikoilla, juurikin väärässä kohdassa kun työttömyys edelleen kasvaa ja avoimien työpaikkojen määrä on erittäin alhainen, päättää Lyly.
Lyhennetyt neuvotteluajat vähentävät henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia
Lyly kritisoi erityisesti esitystä lyhennetyistä neuvotteluajoista, jotka koskevat muutoksen myötä kaikkia yrityksiä Suomessa, joihin yhteistoimintalakia sovelletaan. Neuvotteluajat puolitetaan seitsemään päivään ja kolmeen viikkoon. Näin muutosneuvottelut jäävät kiireessä pintapuolisiksi ja vajaiksi.
-Lyhennetyt neuvotteluajat eivät anna mahdollisuutta käydä perusteellisia sisältöneuvotteluja. Yrityksen muutostilanteissa, töiden uudelleen järjestelyjen ja työsuhteiden jatkamisen edellytyksistä käsiteltäessä tarvittaisiin kunnolla neuvotteluaikaa, jotta muutosten perusteet, vaikutukset henkilöstään ja vaihtoehdot saadaan asiallisesti käsiteltyä. Erityisen tärkeää on, että henkilöstön edustajalla olisi riittävästi aikaa käydä läpi ja etsiä vaihtoehtoja henkilöstön kanssa, Lyly sanoo.
SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto jättivät työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa mietintöön yhteisen lain hylkäystä koskevan vastalauseen.
