SDP:n Lauri Lyly: Hallituksen karu kattaus palkansaajille
Tätä pohjoismaisen mallin mantraa hokemalla hallituksen vajaan ja karun mallin vaikutukset eivät työpaikoiksi muutu. Marinin hallitus loi 80 000 työpaikkaa kasvua tukevalla politiikalla, kommentoi kansanedustaja Lauri Lyly työministeri Arto Satosen lausumia lauantaiaamun Ylen Ykkösaamussa.
Lylyn on vaikea nähdä tätä talousnäkymää niin optimistisena kuin Satonen, koska juuri nyt rakentaminen sukeltaa, työttömyys lisääntyy lähikuukausina kymmenillä tuhansilla ja nämä heijastuvat koko talouteen vähintäänkin koko ensi vuoden.
– Itse uskon, että vaikutus kestää pidempäänkin. Työllistämistavoitteet karkaavat käsistä. Ja hallitus ei tee mitään rakentamisen vauhdittamiseksi. Se odottaa ihmettä. Pelkään, että tämä kehitys johtaa yhä uusiin ja pahempiin työmarkkinaleikkauksiin hallituksen toimesta. Nytkin yhä useamman työttömän asema heikkenee hallituksen jo esittämien työttömyysturvaleikkausten takia, koska työtä ei ole taantumassa samalla tavalla tarjolla, sanoo Lyly.
Työttömyysturvaa heikentämällä, aikuiskoulutustuen lakkautuksella ja neuvottelutoimintaan yksipuolisella työnantajaa vahvistavalla muutoksilla hallitus on valinnut puolensa. Näillä asioilla se ilmaisee, kuinka vähän se välittää suomalaisesta duunarista ja tavallisen ihmisen pärjäämisestä.
– Työttömyysturvasta leikkaaminen ja neuvottelutoiminnan painopisteen siirtäminen ennestään vahvemmalle osapuolelle työnantajille, ei tuo 100 000 uutta työpaikkaa eikä Suomen tarvitsemaa työllisyysasteen nostoa 80 prosenttiin. Nämä toimet siirtävät Suomea yhä kauemmas muissa Pohjoismaissa olevasta työmarkkinatilanteesta. Esimerkiksi Ruotsissa on tasavertaisempi neuvottelukulttuuri osapuolten välillä, siellä on parempi tiedonsaantioikeus ja palkansaajilla työehtosopimusten tulkintaetuoikeus sekä henkilöstöedustus yli 25 henkeä työllistävien yritysten hallituksissa. Nämä lisäävät työpaikoilla vuorovaikutusta, parantavat keskinäisiä neuvotteluita ja vähentävät konflikteja työmarkkinoilla, perustelee Lyly.
– Työnvälitykseen ja uuden oppimiseen laitetaan Tanskassa noin kaksinkertainen ja Ruotsissa puolet enemmän yhteiskunnan resursseja kuin Suomessa. Työttömyysturva on niissä myös huomattavasti korkeampi kuin Suomessa ja sitä ollaan meillä hallituksen toimesta yhä leikkaamassa alemmas. Ero Ruotsiin ja Tanskaan vaan kasvaa, toteaa Lyly.
– Yksi kummallisimmista asioista hallituksen touhuissa on, että Suomessa hallitus ajaa aikuiskoulutustukea alas, kun taas Ruotsissa siihen ollaan panostamassa, pirkanmaalainen Lyly jatkaa.
– Kokemuksesta voin sanoa, että aitoihin neuvotteluihin ja sopimiseen työmarkkinajärjestöjen välillä on nyt erittäin vaikea päästä, koska työnantajapuoli on jo kaiken saanut hallitusohjelmassa. Se ei niistä luovu ja odottaa popcornia syöden hallituksen hoitavan asiat kotiin. Muistuttaa paljon Kiky-neuvottelujen lähtötilannetta, sanoo eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lyly.
– Nyt pitää saada aikaiseksi todelliset neuvottelut ja välttää tilanteen eskaloituminen. Neuvotteluille on mahdollisuus, jos hallitus tai työnantajat luopuvat sanelulinjastaan. Samassa veneessä oleminen tarkoittaa sitä, että ollaan aidosti yhdessä hakemassa ratkaisuja työelämän todellisiin ongelmiin työllisyyteen, jaksamiseen, osaamiseen, turvaan, tuottavuuteen niin työpaikalla, liitto- kuin keskusjärjestötasollakin, muistuttaa Lyly.
– Vain sopimalla ja luottamuksen kautta voidaan edetä kestävästi ja pitää Suomi kilpailukykyisenä laman kolkutellessa porstuassa, tietää Lyly.
– Kuitenkin hallitus haluaa rajata poliittisia lakkoja ja isompia mielenilmaisuja omaa tekemistään kohtaan. Poliittisia lakkoja on ollut todella vähän Suomessa viime vuosikymmeninä. Silloin kun niitä on ollut, niin juurisyyt ovat olleet maan hallituksen epäoikeudenmukaisissa esityksissä esimerkiksi työelämää ja opiskelijoita koskien. Niin kuin nytkin. Parhaiten itseaiheutettuun ”ongelmaan” vaikutetaan hallituksen omilla tekemisellä esimerkiksi muuttamalla työelämää ja turvaa koskevia leikkauksia, esittää Lyly.
– Poliittisia lakkoja esillä pitämällä sumuverhotaan, että hallituksen ja työnantajien todelliset rajaamispyrkimykset koskevat laillisten työtaistelutoimien tukilakkoja, henkilökohtaisia ja työntekijäpuolelle määrättäviä lakkosakkoja. Ne uudistukset on sovittava työmarkkinapöydissä, koska se on mitä suuremmassa määrin neuvotteluosapuolten asia sopia keskenään pelisäännöt, linjaa Lyly.
– Nämä esimerkit ja niin kuin aiempina vuosinakin hallituksien tekemät puuttumiset työmarkkinoihin, neuvottelutoimintaan ja palkanmuodostukseen osoittavat sen, että aina lopputuloksena tulee vaan ”sutta ja sekundaa”, pelkää Lyly.
