SDP:n Kymäläinen: Suomalaislapsia on suojeltava Venäjän propagandalta
Yle uutisoi hiljattain kuuden venäjänkielisen suomalaislapsen osallistuneen kesällä Venäjän propagandakoneiston ylläpitämälle leirille Krimin niemimaalla. Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) on huolissaan asiasta sekä lasten oikeuksien että kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Kymäläinen on tänään jättänyt hallitukselle aiheesta kirjallisen kysymyksen.
– Krimistä on tullut tärkeä venäläispropagandan symboli sen jälkeen, kun Venäjä valtasi niemimaan ja liitti sen kansainvälisen oikeuden vastaisesti osaksi itseään vuonna 2014. Myös Krimillä sijaitsevaa Artek-leirikeskusta on sittemmin käytetty propagandan välineenä. Pidän erittäin huolestuttavana, että myös suomalaislapsia on osallistunut tällaiselle leirille miehitetyllä alueella. Jo lastensuojelun näkökulmasta on väärin, että lapset on lähetetty alueelle, jossa vallitsee sotilaallisten iskujen uhka ja pahimmillaan lasten henki on vaarassa. Myös ulkoministeriön mukaan kaikkea matkustamista alueelle on sen vaarallisuuden vuoksi vältettävä. Tällaisessa tilanteessa kuuluisi myös lastensuojelun viranomaisten hälytyskellot soida, Kymäläinen toteaa.
Ylen mukaan suomalaislapset ”voittivat” paikat leiriltä osallistumalla Venäjän hallituksen järjestämään kilpailuun. Ylen tietojen mukaan leirikeskuksessa on pakotteista huolimatta vieraillut yli 10 000 lasta ulkomailta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Keskuksen toiminnan kehittämiseen on käytetty Venäjän valtion rahoitusta.
– Toinen keskeinen kysymys on, miten voidaan hyväksyä hyväksyä se, että suomalaislapsia käytetään häikäilemättömästi toisen maan propagandan välineenä. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta tämänkaltainen toiminta, jossa lapsia käytetään epäsuorasti sodankäynnin oikeutuksen välineinä, on erittäin harmaalla alueella, Kymäläinen pohtii.
– Lisäksi on huomioitava myös kansallinen turvallisuus. Jos Venäjä jatkaa vastaavanlaista toimintaa, jossa se koulii Suomessa asuvista venäjänkielisistä lapsista Venäjän nykyhallinnon tukijoita, putinisteja, millaisen turvallisuusuhkan nämä lapset mahdollisesti tulevaisuudessa aiheuttavat maamme sisäiselle ja ulkoiselle turvallisuudelle? Voidaan perustellusti pohtia, voitaisiinko näitä lapsia tulevaisuudessa jollain lailla käyttää tai vasten heidän tahtoaan painostaa toimimaan Suomea vastaan, Kymäläinen päättää.
Kirjallisessa kysymyksessään Kymäläinen kysyy hallitukselta muun muassa, miten hallitus aikoo jatkossa suojella suomalaislapsia pahimmillaan henkeen kohdistuvalta uhalta sekä vastaavalta Venäjän propagandatoiminnalta ja sen haitoilta, ja millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä esimerkiksi lastansuojelun näkökulmasta näiden lasten osalta. Lisäksi hän kysyy, aikooko hallitus reagoida jotenkin mahdolliseen uhkaan kansalliselle turvallisuudelle.
