SDP:n Kymäläinen: Maakuntien yhdenvertaiset kehittymismahdollisuudet on turvattava myös toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa
Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut ehdotuksensa toisen asteen ammatillisen koulutuksen tavoitteellisiksi opiskelijavuosiksi. Ehdotuksen mukaan Etelä-Karjalaan kohdistuisi muita maakuntia huomattavasti suurempi vähennys. Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuudesta eri maakunnissa.
– Hallitus on kertonut koulutuksen olevan sen erityissuojeluksessa. Silti se on toteuttamassa mittavat leikkaukset erityisesti ammatilliseen koulutukseen, jonka rahoitus on ensi vuonna pienenemässä yhteensä 120 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa opiskelijavuosien vähennystä kaikkialla Suomessa. Epäoikeudenmukaisinta kuitenkin on, että ministeriön pohjaesityksen mukaan Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän opiskelijavuosia vähennettäisiin vuonna 2025 lähes 15 prosentilla, kun muissa maakunnissa leikkaukset jäisivät noin 5–9 prosentin väliin. Etelä-Karjalassa vähennys on siis keskimäärin kaksinkertainen muihin maakuntiin verrattuna. Näin raju leikkaus Etelä-Karjalassa tarkoittaisi noin 449 opiskelijavuoden vähennystä, Kymäläinen kertoo.
Kymäläinen on huolissaan siitä, mitä vaikutuksia ehdotuksen mukaisilla vähennyksillä olisi Etelä-Karjalan elinvoimalle ja aluetaloudelle tulevina vuosina. Etelä-Karjalassa tilanne on muutenkin vaikea Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman taloudellisen iskun vuoksi.
– Hallitus on puhunut paljon haluavansa tukea itäistä Suomea Venäjän hyökkäyssodan myötä äkillisesti muuttuneessa tilanteessa. Konkretiaa on kuitenkin toistaiseksi näkynyt valitettavan vähän. Päinvastoin esimerkiksi Etelä-Karjalassa nyt esitetyt leikkaukset ammatilliseen koulutukseen heikentävät mahdollisuuksia koulutetun työvoiman saatavuuteen, huomauttaa Kymäläinen.
Kirjallisessa kysymyksessään Kymäläinen kysyy, aikooko hallitus tarkastella ministeriön ehdotusta toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosiksi uudelleen. Lisäksi hän tiedustelee, miten hallitus aikoo turvata maakuntien tasaveroisen kohtelun ja väestön yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.
– Maakunnilla tulisi olla yhdenvertaiset edellytykset elinvoiman kehittämiseen. Kun kuitenkin tarkastellaan opetus- ja kulttuuriministeriön pohjaesitystä niin väestömäärän kuin työllisten määränkin perusteella verrattuna, Etelä-Karjalan tilanne on merkittävästi naapurimaakuntia huonompi. Mikäli maakuntien väestöille haluttaisiin taata yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua, Etelä-Karjalaan suunnattuja opiskelijavuosia tulisi merkittävästi lisätä. Toivonkin todella, että hallitus ja erityisesti opetus- ja kulttuuriministeri Adlercreutz tarkastelevat ministeriön ehdotusta uudelleen, Kymäläinen päättää.
