SDP:n Kumpula-Natri: Komission työohjelman julkistus antaa uskoa, mutta jättää myös toivomisen varaa
Euroopan komission juuri julkaistussa työohjelmassa on positiivista EU:n yhteinen päättäväisyys toimia yhdessä turvallisuuden vahvistamiseksi. Sen sijaan kilpailukyvyn varjolla tehtävät virtaviivaistamisohjelmat saattavat jättää edistyksellisimmät yritykset ja eurooppalaiset työntekijät heikompaan asemaan, huomauttaa kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri
Euroopan komissio on julkaissut työohjelmansa kaudelle 2025. Keskeisiä tavoitteita ovat Euroopan kilpailukyvyn parantaminen, ulkoisten riippuvuuksien vähentäminen ja innovaatiokuilun kurominen umpeen Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Tätä kokonaisuutta käsittelee jo tammikuussa julkaistu niin sanottu kilpailukykykompassi.
On hienoa ja suomalaisille käynnistymistä odottaville vihreille investointisuunnitelmille erittäin tärkeää, että työohjelmassa päivitetään ilmastolakiin päästötavoite vuodelle 2040, korostetaan edelleen vähähiilisyyttä ja aloitetaan Puhtaan teollisuuden ohjelma (Clean Industrial Deal). Pääpaino on Von der Leyenin edellisen kauden ilmastopäätösten toimeenpanossa.
Teollisen Euroopan kuten Suomenkin kasvumahdollisuuksia nähdään start up -sektorilla, sillä teollisuuden ja työpaikkojen rakenne on murroksessa ja muuttuu. Start up -strategian luominen kuulostaa oikealta, mutta silläkään ei kannata murtaa sitä, että eurooppalainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja sopimiseen.
Ehdottomasti positiivinen aloite on myös äskettäin julkistettu Henna Virkkusen 200 miljardin euron mobilisoitiin tähtäävä eurooppalaisen tekoälyn kehittämiseen ja investointeihin kohdistuva ohjelma, kehuu Kumpula-Natri.
Huolta sen sijaan aiheuttaa komission viime hetken päätös perua direktiivi tekoälyyn liittyvästä vastuusta eli niin sanottu AI Liability Act. EU:n kärki luotettavana AI-ympäristönä ei saa muuttua, vaikka ulkoiset tahot siihen painostaisivatkin. Sillä nimenomaan omat pienemmät tekoäly-yritykset halusivat vastuulle selkeyttä, Kumpula-Natri alleviivaa.
Paljon keskustelua on herättänyt myös komission käynnistämä hanke juuri valmistuneen yritysvastuusääntelyn keventämiseksi. Pitkän valmistelun ja neuvottelujen jälkeen vuosi sitten hyväksytty yritysvastuudirektiivi velvoittaa yritykset huolehtimaan ympäristöstä ja ihmisoikeuksista niiden toimintaketjuissa. Jos komissio uhkaa vesittää yritysvastuusääntelyn niin kutsutulla omnibus-aloitteella, on se jälleen hyvin toimivia suomalaisiakin yrityksiä heikentävä suunta verrattuna vastuusta viisveisaavien eduksi.
Kun esitetään sääntelyn reilua karsintaa, on se tietenkin myös poliittinen valinta.
