SDP:n Krista Kiurun vappupuhe Kirkkonummella

MUUTOKSET PUHUTTAESSA MAHDOLLISIA

Hyvät kuulijat, naiset ja herrat, ystävät ja toverit!

Työväen vappu ei ole pelkkää totutun suorittamista: puheiden pitämistä, marssimista ja punalippujen heiluttelua. Eivät perinteet meitä velvoita, vaan ihmisten usko ja luottamus siihen, että sosialidemokraatit parantavat yhteiskunnan epäkohtia ja seisovat sanojensa takana. Me emme tänäänkään vietä turhaan työväenjuhlaa.

Vaikka SDP voitti kolme lisäpaikkaa eduskuntavaaleissa, toiset voittivat vielä enemmän.  SDP asetti reilusti selkeät kynnyskysymykset hallitukseen lähdölle eduskuntavaalien aikana: sotesta, sosiaaliturvasta ja koulutuksesta ei leikata. Kokoomuksen vaalitavoite porvarihallituksesta toteutui, sillä historian ja politiikan tutkijat totesivat heti hallituksen aloittaessa, että kokoomuksen valitsema pohja on oikeistolaisin sitten 1930-luvun lapualaisvuosien.

Hallituksen alkutaival meni ihmetellessä Suomea kohdannutta rasismikohua ja hallituksen ministerien rasistisia kirjoituksia. Oliko se kuitenkaan yllätys? SDP:n entinen puheenjohtajamme Sanna Marin oli aikaansa edellä eräässä vaalikeskustelussa, jossa hän totesi, että perussuomalaiset on rasistinen puolue, eikä SDP taida sopia samaan hallitukseen.

Vaikka Hallituksen arvoista ja tai niiden puutteesta ei ole varmuutta vieläkään, selvää on, että Petteri Orpon hallituksessa kaikki näyttää olevan kaupan. Meille SDP:ssä arvot taas eivät ole kaupan. Me laitamme aina ihmisoikeudet, tasa-arvon, vapauden ja oikeudenmukaisuuden kaiken edelle.

Vaalien voittajilla on nyt ollut vuosi näyttää, millaisilla arvoilla ja teoilla maata nyt johdetaan. Kansan arvio Petteri Orpon (kok) hallituksen onnistumisesta on ollut murskaava. Huhtikuun alun kyselyn mukaan 61 % suomalaisista ajattelee Petteri Orpon hallituksen onnistuneen tehtävissään heikosti. RKP:n kannattajista vain 13 prosenttia sanoo hallituksen onnistuneen, mutta varsinkin kokoomuslaiset (79 prosenttia) ja perussuomalaiset (67 prosenttia) ajattelevat hallituksen onnistuneen työssään. Sosiaalidemokraateista antaa hallitukselle vähintään melko huonon arvosanan (93 %).

Hyvät kuulijat,

Eduskuntavaaleissa nykyisiä hallituspuolueita äänestäneillä ei ollut pitkää kuluttajasuojaa. Petteri Orpo lupasi hallitusohjelmaneuvotteluissa, että edessä on kovia päätöksiä, mutta ”keneltäkään ei vaadita mahdottomuuksia”. Ennen vaaleja perussuomalaiset taas lupasivat, että pienituloisimmat ja heikoimmat jätetään säästöjen ulkopuolelle. Nämä lupaukset petettiin, ja todelliset arvovalinnat paljastuivat hallitusohjelman valmistuttua. Takinkäännön paljastuttua perussuomalaisten pj. Riikka Purra teki puolueelleen todellisen muodonmuutoksen ja painoi oikealta kokoomuksen ohi julistaen olevansa jatkossa fiskaalikonservatiivi.

Hallitusohjelmaan kirjatut 6 mrd:n sopeutustoimet päätettiin tehdä epäoikeudenmukaisella tavalla. Eniten hyötyvät suurimman tulokymmenyksen saajat eli yhteiskunnan suurituloisimmat. Sen sijaan hallituksen leikkaukset kohdistuvat erityisesti kahteen alimpaan tulokymmenykseen. Orpon hallitus pyrkii historiallisen suurilla leikkauksilla pienituloisten, sairaiden ja heikoimpien asemaan kohdistuvilla leikkauksilla tasapainottamaan julkista taloutta ja lisäämään työllisyyttä.

Syksyllä päätetyn mukaisesti lähes puolet hallituksen kuuden miljardin sopeutustarpeesta eli 3 mrd katetaan sosiaaliturvasta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta leikkaamalla. Työmarkkinoita tehostamalla ja työllisyyttä edistämällä pyritään 2 mrd:n sopeutukseen.

Hallituksen talouspolitiikasta ja sen vaikutuksista on varoitettu niin opposition, kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden mutta myös Suomen pankin, VM:n ja Valtiontalouden tarkastusviraston toimesta. VTV julkisti joulukuussa finanssipolitiikan valvontaraportin, jonka mukaan hallituksen tavoitteekseen ilmoittamat julkisentalouden vahvistaminen ja velkaantumisen lopettaminen vaikuttavat epätodennäköisiltä. Lisäksi VTV arvioi, että hallituksen investointiohjelma veisi julkisen talouden kehitystä kauemmaksi hallituksen tavoittelemasta kehitysurasta ja että hallituksen sote-säästöjen toteutuminen on epävarmaa. VTV kiinnitti huomiota myös siihen, ettei hallitusohjelma sisällä verotusta tai muita julkisia tuloja koskevia tavoitteita. Hallituksen vääristä suorista ja epäsuorista sopeutustoimista johtuen julkisen talouden velkaantuminen on vain kiihtynyt. Tämä hallitus ottaa enemmän velkaa kuin edelliset.

Orpon hallituksen toimesta kokonaisveroaste uhkaa laskea rajusti seuraavan neljän vuoden aikana ja painua yhtä alhaiselle tasolle kuin vuonna 1987. Verotusta ei saatu syksyllä käyttöön julkisen talouden vahvistamiseksi, eikä kokoomus halunnut tinkiä saamistaan suorista ja epäsuorista veroeduista suurituloisille euroakaan. Juuri ennen joulua myös Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö lausuivat synkkiä ennusteita Suomen taloudesta. Suomi uhkaisi joutua jatkossa EU:n alijäämämenettelyyn. Vuoden käännyttyä uudeksi hallituksen piti myöntää, että hallitus joutuisi korjaamaan aikaisemmin tekemiään linjauksia.  Ennen kehysriihtä valtiovarainministerin saksissa olivat niin ruuan alv kuin eläkkeetkin.

SDP:n linja on selkeä. Tasapainottaisimme taloutta samassa mittaluokassa, mutta niin, että se ei aiheuttaisi kenellekään liian suurta taakkaa. Tarvitaan sekä meno- että tulosopeutusta oikein ajoitetulla tavalla. Sopeutus on tehtävä oikeudenmukaisesti. Myös taloutta rasittaviin ongelmiin, heikkoon syntyvyyteen, matalaan työperäiseen maahanmuuttoon, koulutustason laskuun, investointien matalaan tasoon, tuottavuuteen, työvoiman saatavuuteen sekä työvoiman lisäämiseen on haettava ratkaisuja. Tarvitaan pitkäkestoista julkisen talouden sopeutusohjelmaa, joka on oikeudenmukainen ja kestävää kasvua edistävä.

Kehysriihen jälkeen hallituksen suurituloisten veroale kuitenkin jatkuu yhä ministeritason palkansaajille, vaikka sitä on laajasti kritisoitu. Siten korjausten jälkeenkin suurituloisimmat saavat noin 1700 euroa vuodessa lisää käteen. Suurituloiset eivät siis ole vieläkään talkoissa mukana. Myöskään omaisuutta ei veroteta yhtään enempää tällaisena aikana, eikä yritystukia saatu karsittua ajan vaatimalla tavalla. Kolmen miljardin sopeutuksesta puolet eli 1,5 mrd tehdään puhtailla leikkauksilla. Järkytys oli, että siinä kohdennetaan STM:n pääluokkaan eli sotepalveluihin että sosiaaliturvaan sekä hyvinvointialueiden rahoitukseen uudet n. 1,1 mrd:n lisäsäästöt.

Hyvät kuulijat,

Koska hallitusohjelmassa linjattiin jo aiemmin 1,4 mrd:n säästöistä toteutettavaksi hyvinvointipalveluihin, hallitus on muuttanut jo viime syksynä useita lakeja leikkausten aikaansaamiseksi. Ensinnäkin palvelutasoa on laskettu ja hoitoon pääsyä on vaikeutettu. Lisäksi yleisellä ohjauksella on varmistettu, että HVA:t tulevat toteuttamaan merkittävät säästöt. Kolmanneksi Hallituksen tarkoituksena on vielä muuttaa lisää lainsäädäntöä ja hillitä siten kustannustason nousua epärealistisella tavalla. Tulossa on myös äsken mainitsemiani uusia leikkauksia kehysriihessä linjatuilla tavoilla.

Silti pääministeri Orpolla on kaksi retorista mantraa hoettavana. Ensimmäinen on se, että hallitus on lisäämässä soterahoitusta merkittävästi, miljarditolkulla. Tosiasiassa sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävästä rahoituksesta leikataan kovalla kädellä. Toiseksi pääministeri Orpo ja hänen hallituksensa väittää usein, että viime hallituskaudella tehty sote-uudistus ei toimi tai uudistus ajaa juuri näihin megasäästöihin. Tämäkään ei pidä paikkansa.

Riippumatta siitä hoitaisivatko kunnat vai hyvinvointialueet sotea, hallintomalli ei ole aiheuttanut soten kasvaneita kuluja. Olosuhteet ovat nyt toista, mitä osattiin aiemmin ennustaa. Korona synnytti hoitovelkaa, sota taas hinta- ja energiakriisin. Sote-alan tarpeellinen palkkaratkaisu, kuntien korottamat kiinteistömenot sekä kovasti kallistuneet ostopalvelut ja vuokratyövoiman kulut ovat vaikuttaneet merkittävästi sotakustannuksiin. Vaikutukset näkyvät lisäksi isona alijäämänä erityisesti kuntien suuren alibudjetoinnin vuoksi. SDP esitti syksyllä, että hallitus reagoisi nopeasti kymmenellä eri toimella. Toistaiseksi hallitukselle ei ole käynyt, että esimerkiksi hyvinvointialueiden alijäämän kattamisen aikataulua pidennettäisiin, jälkikäteisrahoitusta annettaisi jo tänä vuonna ja vuokratyön sekä ostopalveluiden käyttöä suitsittaisi paremmin.

Vaikka rahoituspohja korjaantuu suunnitellusti vuoden 2025 rahoituksen jälkikäteistarkastuksessa, on pelättävissä, että sitä ennen hv-alueet päätyvät epätarkoituksenmukaisiin säästöihin. HVA:t ovat nyt pakon edessä leikkaamassa sieltä, mistä tällä aikataululla ja tavalla on mahdollista. Esimerkiksi lähipalveluiden leikkaukset Läntisellä Uudellamaallakin johtavat vain matkakulujen nousuun ja vähäisiin säästöihin, koska jatkossakin tarvitaan riittävä henkilöstö ja asialliset työtilat.

Hallituksen tekemättä jättäminen on myös teko. Arvovalinta onneakin, että hallitus käyttää vuoden alusta voimaan tulleisiin yksityislääkärien kela-korotuksiin vuosina 2024–2027 noin 500 miljoonaa euroa. Uudistuksen tarkoituksena on purkaa perusterveydenhuollon jonoja. Silti tosiasiassa 80 % kela-korvatuista lääkärikäynneistä on kohdistunut erikoislääkärillä käyntiin.

Vaikka hallitus ryhtyi isolla rahalla toimimaan valinnanvapauden edistäjänä ja yksityisten lääkäriyritysten sisäänheittäjänä, tulosta ei ole tullut. Neljän viime kuukauden tilastot osoittavat, että Kela-korvauksen korotus ei ole siirtänyt potilaita julkisista palveluista yksityisille.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä veronmaksajien rahaa kului kuitenkin lääkäripalkkioiden Kela-korvauksiin kaksi kertaa enemmän kuin samaan aikaan vuonna 2023. Kela-korvausten noustessa vuoden vaihteessa yleislääkärikäyntien hinnat kun nousivat.

Orpon hallituksen on aika luopua toimimattomista kela-lisäresursseista ja ohjata 500 M€:n lisäresurssit hv-alueille hoitoon pääsyyn. Tämä voidaan tehdä hyödyntäen järkevästi ja kustannustehokkaasti markkinoita apuna. Julkinen sote on isäntä, yksityinen sote-renki. Veronmaksajien rahaa ei voi sysätä markkinoille tehottomasti, vaikka se ideologisista syistä sopisikin. On aika saada terveysbisnes kuriin ja suitsia markkinoita.

Lääkäriliitto on kovin sanoin arvostellut hallituksen toimeenpanemaa julkisen terveydenhuollon alasajoa. Kehysriihen uusin päätös leikkaisi hyvinvointialueilta 132 M€, kun jo voimassa oleva 14 päivän hoitotakuu muuttuisi kolmeen kuukauteen. Rahoitusleikkaus tarkoittaisi, että vastaanotoilla olisi jatkossa töissä lähes 500 hoitajaa, reilusti yli 500 lääkäriä ja noin 300 hammaslääkäriä vähemmän. STM:n tulee kiireellä arvioida, onko perusoikeuksien heikentäminen todella mahdollista näin hitaan hoitoonpääsyn muodossa. Eikö ihmisten perusoikeudet vaarannu ja sote-palveluiden riittävyys ole uhattuna, jos noin 90 % menettää 14 vuorokauden hoitoonpääsyn ja saa tilalle oikeuden hoitoonpääsyyn kolmessa kuukaudessa?

Hoitajamitoituksen laskeminen puolestaan veisi rahoituksen lähtiessä 2000 ympärivuorokautisen hoidon työntekijää. Näyttää kyllä siltä, että perusoikeudet jäivät kehysriihessä pahasti finanssipolitiikan jalkoihin.

Nimittäin maa- ja metsätalousministeriöltä ei löytynyt mitään leikattavaa neljän miehen 170 tunnin aikana, mutta perusoikeusherkät perustuslain suojaamat sotepalvelut ja riittävä sosiaaliturva joutuivat armottoman lisäleikkurin kohteeksi.

Hyvät kuulijat

Orpon hallituksen perusoikeuksien heikentämisen tahti on ollut niin kiireellinen, että sosiaaliturvan leikkaukset tehtiin pääosin ilman asiallisia vaikutusarviointeja sekä häpeällisen lyhyin lausuntoajoin. Myöskään sosiaali- ja terveysministeriö ei ehtinyt valmistella riittäviä vaikutusarvioita osana hallituksen esityksiä. Hallituksen taitavan törkeän politiikan ansiosta leikkaukset saatiin läpi – jos ei muuten, niin äänestämällä PeV:issä. Monilta leikataan moninkertaisesti, ja pelkästään indeksileikkaukset merkitsevät toimeentuloheikennyksiä 1,6 milj suomalaisen toimeentuloon. Mutta homma ei jää tähän. Lisää sosiaaliturvaleikkauksia on luvassa keväällä.

Tämä hallitus tekee luultavasti Suomen ennätyksen kannustinloukkujen luomisessa, vaikka muuta väittää. Hallitus aikoo työllistää 60000 sosiaaliturvaleikkausten avulla.

THL:n mukaan hallituksen toimet ajavat 100 000 henkeä toimeentulotuelle ja Sosten mukaan lisäävät lapsiperheköyhyyttä lähes 17 000 hengellä ja köyhyyttä 87000 hengellä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 maaliskuussa 52 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli vuoden 2024 maaliskuussa 60 000 enemmän vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna. Sosiaalisen kestävyysvajeen näkökulmasta vasta kalliiksi tulee tällainen ”tempputyöllistäminen”.

Nyt ideologiset tavoitteet pusketaan läpi palkansaajille koituvista seurauksista ja työmarkkinoiden kaaoksesta välittämättä. Ilman että niillä säästetään euroakaan.  Sitten sotien, Orpon hallitus on ainoana ottanut poikkeuksellisesti työmarkkinaosapuolten asiat omalle kontolleen, tehnyt itsestään työmarkkinoiden osapuolen ja puuttunut työmarkkinoihin yksipuolisesti. Elinkeinoelämän ja Suomen yrittäjien toivelistat on kopioitu sellaisenaan ja yksipuolisesti hallitusohjelmaan. Kopioiduista teksteistä oli sentään yksi kirjoitusvirhe korjattu, joten tekstit on ainakin luettu.

Oikeusvaltiossa on perinteisesti kunnioitettu yhdistymisvapautta ja mielipiteen ilmaisua. Siten vuosikymmenten aikana aikaisemmat sukupolvet ovat saaneet työolot ja palkat toiselle tolalle isolla työllä, jossa myös lakoilla on ollut roolinsa työmarkkinoiden muovaajana paremmaksi. Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea pitämään kiinni siitä, että työntekijöillä tulee olla oikeus lakkoon työtaistelutoimena.

Alun perin hallitus perusteli tätä esitystä taloudellisilla säästöillä. Tuottavuuden parantamiseksi haluttiin poistaa laittomat lakot. Tutkimuskirjallisuus osoittaa, että Suomessa ei ole juurikaan ollut aikaisemmin lakkoja, ja niillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta Suomen kansantalouteen työnantajien viikkojen työsulkua lukuun ottamatta. Eduskunnan käsittelyn aikana on selvinnyt, että lain kirjaimen ulkopuolisiin lakkoihin Suomessa on kulunut keskimäärin 6 minuuttia työntekijää kohti aikaa vuodessa. Työllisyys- ja säästövaikutuksistakin on jo luovuttu. Näyttääkin siltä, että Orpon hallitus on pelkästään ideologisista syistä korjaamassa ongelmaa, jota ei ole.

Pohjoismaisen mallin mukaisesti tasapuolisessa asemassa olevien työmarkkinajärjestöjen neuvottelu ja vuoropuhelu on aina lähtökohta. Ruotsissa on sittemmin lakkoiltu Teslaa vastaan, sillä yrityksellä on ollut vaikea pitää kiinni pohjoismaisista pelisäännöistä. Saksassakin on oltu lakossa lähiaikoina. Yhä siis työmarkkinoiden epäkohtien korjaamiseksi tarvitaan maailmallakin palkansaajien suojaksi keinoja.

Kyse on Suomessa raa’asta valtapolitiikasta, missä hallitus haluaa rajoittaa lakkoja, jotta se pystyisi paremmin murtamaan vastarinnan ja viemään neuvottelematta läpi muutkin kahden miljardin kokonaisuuteen liittyvät pakkolait, joilla työntekijöiden oikeuksia heikennetään kuin tässä olisi kyse ilmoitusasiasta.

Hyvät kuulijat

On muistettava, että yksikään hallitus viimeiseen 20 vuoteen ei ole istunut täyttä neljää vuotta sellaisenaan, sillä osa puolueista on voinut jättää hallituksen tai niiden pääministeri on voinut vaihtua. On tärkeää muistuttaa suomalaisia, että tälle hallituspohjalle on oikeudenmukaisempi vaihtoehto.

Sosialidemokraattien tavoite on aina ollut rakentaa kaikille syntyperästä ja varallisuudesta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään Suomea, jossa ketään ei jätetä oman onnensa nojaan. Vaikeinakin aikoina päätösten on oltava sellaisia, että ketään ei jätetä.

Meille on tärkeää koota kansoja ihmisoikeuksien ja rauhan puolesta työhön. Haluamme toimia aktiivisesti EU:ssa ja Natossa. Haluamme lopettaa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan Ukrainassa ja tukea Ukrainaa jälleenrakennuksessa. Emme halua käpertyä sisäänpäin, vaan toimia monenkeskisesti kansainvälisen oikeuden toteutumista valvoen. Haluamme yhdistää suomalaisia – emme erottaa. Seuraavissa EU-vaaleissa kesäkuussa päätetään, miltä arvopohjalta Suomea edustetaan EU:ssa.

Arvoisat kuulijat

Suomi tarvitsee sosialidemokratiaa – todellisia tekoja työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Nyt jos koskaan voimme näyttää, että vaikeina aikoina meitä sosialidemokraatteja tarvitaan.

Hyvää työväenjuhlaa kaikille!