SDP:n Krista Kiuru: Orpon hallituksen piittaamattomuus hyvästä lainvalmistelusta on uhka suomalaiselle oikeusvaltiolle

– Sosiaaliturvaan liittyvien leikkausten tekeminen ilman minkäänlaisia vaikutusarviointeja ja puhtaasti pelkin arvovalinnoin on nousemassa Orpon hallituksen tavaramerkiksi. Puutteellinen ja kiireellä tehty lainvalmistelu murentaa oikeusvaltiomme toimintaa. Tällainen toistuva toimintatapa kertoo Orpon hallituksen täydellisestä piittaamattomuudesta ja ylimielisyydestä suomalaisia kohtaan, toteaaKrista Kiuru.

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Kiurun mukaan oikeusvaltiossa tulee pitää kiinni hyvän hallinnon mukaisesta lainvalmistelusta varsinkin, kun punnittavaksi tulevat hallituksen päätökset perusoikeuksien heikennyksistä.

– Olemme vaatineet hallitukselta kurssinmuutosta, mutta sellaista ei ole ollut näköpiirissä. Orpon hallitus on pyynnöistä ja huomautuksista huolimatta jatkanut perusoikeuksia heikentävien leikkauspäätöksien valmistelua muina miehinä ilman riittäviä ja kunnollisia vaikutustenarviointeja. Oikeuskanslerin kannanoton myötä toimintatapojen tulee nyt muuttua. Hallituksen esitysten vaikutusten arviointi on välttämättömyys näin merkittäviä ihmisten perusturvaan kohdistuvia päätöksiä tehtäessä, Kiuru vaatii.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on tuoreessa lausunnossaan perusturvan indeksijäädytyksiin liittyen katsonut, että lausuntokierroksella olevat hallituksen esitykset sosiaaliturvan heikentämisestä ovat puutteellisia. Hallituksen lakiesitysluonnoksista puuttuvat arvioinnit eri leikkausten yhteisvaikutuksista.

– Orpon hallituksen perusoikeuksien heikentämisen tahti on niin kiireellinen, että sosiaali- ja terveysministeriö ei ole edes ehtinyt valmistella riittäviä vaikutusarvioita osana hallituksen esitystä, vaan selvityksiä eri esitysten yhteisvaikutuksista on tarkoitus tehdä jälkikäteen. Tämä on käsittämätöntä, sillä lainsäädäntöä valmistelava hallintokaan ei pysy enää Orpon hallituksen matkassa mukana. On sanomattakin selvää, että näin ei voida toimia oikeusvaltiossa, Kiuru sanoo.

Oikeuskanslerinkin näkemyksen mukaan erillisen muistion valmistelu on ongelmallista. Kaikkien vaikutusten arviointi tulisi sisältyä suoraan lakiesityksiin, jotta se olisi käytettävissä jo hallituksen esitystä valtioneuvoston istunnossa annettaessa sekä sen jälkeen julkisessa keskustelussa.

Oikeuskansleri on todennut myös, että hallituksen lakiluonnosten lausuntoaika on ollut liian lyhyt. Indeksileikkauksia koskeva lausuntoaika alkoi perjantaina 15.9. ja päättyy sunnuntaina 24.9., jolloin lausunnon antamiseen on käytännössä ollut aikaa viisi arkipäivää, mikä on vähintäänkin ongelmallista lausuntojenantajien kannalta.

– Miten on mahdollista, että tällä hallituksella on aivan erilaiset säännöt hyvän lain valmistelun suhteen kuin aikaisemmin? Hyvän lainsäädäntövalmistelun näkökulmasta viiden arkipäivän mittainen lausuntoaika on täysi pohjanoteeraus. Hallitusohjelman toteuttamisella ei voi perusteella näin kiireisiä aikatauluja. Siinä vaiheessa, kun oikeuskansleri Pöystikin huomauttaa asiasta, pitäisi herätä. Lainsäädösvalmistelun normaalista 6–8 viikon lausuntoajasta tinkiminen tarkoittaa, että perusturvaleikkausten vaikutusarvioinnit jäävät todella vähäisiksi. Vaikutusarviointien riittämättömyys vaikeuttaa eduskunnassa perusturvan leikkauksien huolellista käsittelyä, Kiuru toteaa.

Hallituksen monien muidenkin esitysten osalta on jo nähty, että kiireellä kyhättyjä hallituksen esityksiä on arvosteltu nimenomaan puutteellisesta vaikutusten arvioinnista ja lausuntoaikojen poikkeuksellisesta lyhyydestä.

– Miten voimme odottaa tavallisten kansalaisten pysyvän lainvalmistelun perässä, jos valmistelusta vastaava hallintokaan ei hallituksen vaatimassa tahdissa ehdi tehdä riittäviä vaikutusarviointeja ja järjestää hyvän lainsäädäntötavan mukaisia kuulemisaikoja? Eduskunnan ja yhteiskunnan eri tahojen ei tule tehdä hallitukselle kuuluvaa hyvää lainsäädännön valmistelusta. Nyt eri järjestöt ja asiantuntijat ovat itse alkaneet kiireellä laatia vaikutusarviointeja, joita hallitus ei ole tehnyt, ihmettelee kansanedustaja Krista Kiuru.