SDP:n Kokko: Oikeistohallitus haluaa vain rangaista palkansaajaa, muttei kantaa vastuuta seuraamuksista
Jokaisella suomalaisella on oikeus osoittaa mieltään sekä kuulua ammattiliittoon ja tämä oikeus on turvattu perustuslaissamme. Eri suunnilta on viime viikkoina esitetty huolestuttavia ulostuloja liittyen lakko-oikeuteen ja sen rajoittamiseen, joissa esimerkiksi "ollaan huolissaan" lakkojen vaikutuksista sivullisiin ja asetelmasta jossa lakkoilijat kiristävät hallitusta, vaikka huolta erinäisissä työnantajan edustajissa aiheuttaa vain palkansaajien vahva yhteinen rintama.
Suurlakoilla on kuitenkin aikoinaan saatu tähän maahan juuri ne oikeudet joista olemme maailmalla ylpeitä, niin yhtäläinen äänioikeus kuin eduskunnan perustaminen. Kansalaiset käyttävät demokraattista oikeuttaan osoittaa mieltä, kuten vapaassa yhteiskunnassa kuuluu tehdä.
– Tehdään tämä nyt selväksi: kukaan ei lakkoile ilman syytä. Orpon hallitus sakottaa sairastavia, sallii helpomman irtisanomisen, hankaloittaa vakituisen työn löytämistä ja poistaa vieläpä vuorotteluvapaan sekä aikuiskoulutustuen. Ei ihme, että hallituspuolueiden edustajat eivät löydä samaistumispintaa siihen kuinka valtava merkitys näillä heikennyksillä on tavallisen palkansaajan asemaan, heitä kun nämä leikkaukset eivät parhaillaan koske, summaa SDP:n kansanedustaja Jani Kokko.
Työntekijöiden vahvoja oikeuksia vastustavat tahot viittaavat usein Suomen suuriin työtaisteluiden määriin Pohjoismaisessa vertailussa. He kuitenkin unohtavat tutkijoidenkin toteamat faktat: muissa Pohjoismaissa luottamus mahdollistaa yhteistyön työmarkkinaosapuolten välillä. Suomessa tämä luottamus ja yhteistyökyky on hapertunut viime vuosikymmenten aikana.
Hallitusohjelmaan on myös sisällytetty joillekin ehkä harmittomalta vaikuttava, mutta todellisuudessa julma kirjaus: “Laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.”
– Käytännössä kirjaus tarkoittaa sitä, että julkisen sektorin mahdollisuudet korottaa palkkojaan inhimilliselle tasolle ovat lähes mahdottomat. Vientimallin käyttöönotto Suomessa on käsittämätöntä ja tulee rankaisemaan julkisia, erityisesti naisvaltaisia, matalapalkka-aloja. Vientiala vie ja muut vikisevät, samalla kun julkisen sektorin naisen euro pysyy 83 sentissä. Tätäkö on rakentava työmarkkinayhteistyö?, kysyy Kokko.
– Annan täyden tukeni nyt ja jatkossa lakoille, joilla puolustetaan työelämän tasa-arvoa, oikeutta riittävään toimeentuloon, sekä palkansaajan turvaa työelämässä, päättää Kokko.
