SDP:n Kim Berg: ”Hallitus on iskenyt kyntensä lujaa ja syvälle suomalaisen hyvinvointivaltion ytimeen”

23.4.2024

Sairaaloiden alasajoa koskevan välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan, kansanedustaja Kim Bergin avauspuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 23. huhtikuuta.

Arvoisa puhemies!

”Tämä on nyt tällaista tyypillistä kamreerijohtamista, jossa jotain exceliä tehdään jossain porukassa ja summia muutellaan ja saadaan joku säästö aikaiseksi. Jos ministeri lukee lehdestä, että tällaista on päätetty, niin ihan ei ole mennyt viestintä hallituksen sisällä putkeen.”

Näin ei suinkaan lausunut oppositiopoliitikko SDP:stä, keskustasta, vasemmistoliitosta, vihreistä tai Liike Nytistä. Näin arvioi HUS:n diagnostiikkajohtaja, kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Lasse Lehtonen hallituksen päätöksentekoa.

”Valitettavasti lopputulos on se, laskimme miten tahansa, että Kouvolan yöpäivystyksen lakkauttamisesta aiheutuisi meille usean miljoonan euron lisäkustannukset pelkästään potilaskuljetuksen lisääntymisen takia. Se tarkoittaisi ainakin 2–3 ambulanssin lisäämistä potilassiirtoihin yöllä. Lisäksi kriittisten aivoverenkiertopotilaiden hoito saattaisi viivästyä jopa tunnilla. Keskussairaalassa potilasmäärät tulisivat luonnollisesti yöllä lisääntymään, ja tarvittaisiin mahdollisesti lisätilaa, ainakin lisähenkilöstöä. Kerrannaisvaikutukset olisivat aika merkittäviä.”

Näin listasi puolestaan Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa. Jo aiemmin Etelä-Karjalan hyvinvointialue teetätti ulkopuolisella asiantuntijalla vastaaviin johtopäätöksiin päätyvät laskelmat suunnitelmista karsia sairaalaverkostoa – koska ei luottanut hallituksen tekevän vaikutusarvioita ennen päätöksentekoa. Oikeassa olivat.

Arvoisa puhemies,

Nämä esimerkit, kuten myös aiemmat puutteet hallituksen valmistelussa, kertovat selvää kieltään päätöksenteon tasosta. Neljä miestä menee saunaan ja tekee vastuuministereiden ohitse päätöksiä, kuunnellen vain omien puolueidensa eturyhmien toiveita. Sipsit, keksit, kaljaveron alennus ja yksityisen terveysbisneksen toimistomaksuihin hukkuvat jättimäiset yritystuet pelastetaan, kun julkinen terveydenhuolto ajetaan ideologisesti alas. Hallituspuolueiden kansanedustajat takertuvat täällä salissa opposition vaihtoehdon vaikutusarvioihin kuin hukkuva oljenkorteen, mutta viis veisaavat siitä, että hallitus laiminlyö päätöstensä vaikutusarviot tavalla, johon oikeuskansleri ja lainsäädännön arviointineuvosto ovat jo joutuneet puuttumaan, ja joutunevat vastakin.

Puhemies,

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta katsoo, että kunnissa ja hyvinvointialueilla tuotetut palvelut ovat toimivan arjen kannalta tärkeitä tai erittäin tärkeitä. Lähes yhtä monen mielestä valtion tulee varmistaa kunnille ja hyvinvointialueille riittävä rahoitus lakisääteisten palvelujen tuottamiseen.

Keskeiset vaalilupauksensa rikkoneelle hallitukselle sopii ilmeisesti olla näin erimielinen kansan suuren enemmistön kanssa. Hallitus on iskenyt kyntensä lujaa ja syvälle suomalaisen hyvinvointivaltion ytimeen. Leikkaus leikkauksen perään tehdään suomalaisten suuresti arvostamiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Oppositio jätti yhteisen välikysymyksen hallitukselle, jotta saisimme kuulla, mitä hallitus aikoo tehdä sairaaloiden ja päivystysten suhteen. Alkuvuonna julkaistu sairaalaselvitys uhkasi lakkauttaa yli puolet Suomen keskussairaaloista ja karsia päivystysverkkoa ympäri maan. Tästä suunnitelmasta hallitus joutui välikysymyksen ja kansalaisten paineen edessä luopumaan. Hallitus pelästyi, ja perääntyi.

Hyvä niin, mutta osa karsinnasta jätettiin ennalleen ja samalla linjattiin yli puolen miljardin lisäsäästöt muualle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Miljardien säästöt sotesta aiotaan tehdä leikkaamalla niin lääkärin pääsyn määräajoista kuin karsimalla sairaaloiden palveluita ja perustason terveydenhuollon päivystyksiä. Lisäksi säästöjä kohdistetaan vanhustenhoivan mitoituksiin, asiakasmaksujen korotuksiin sekä määrittelemättömästi sosiaalipalveluihin ja terveydenhuollon palveluvalikoimaan.

Ärade talman,

Regeringen bryter mot sina viktigaste vallöften och fattar beslut som hotar själva kärnan av den finländska välfärdsstaten. Nedskärning efter nedskärning görs i social – och hälsovårdstjänsterna.

Oppositionen lämnade därför in en gemensam interpellation. Utredningen om sjukhusnätet kunde nämligen leda till att över hälften av centralsjukhusen skulle läggas ner och att flera jourer skulle upphöra.

Regeringen blev rädd och drog delvis tillbaka sitt förslag. Men flera helt nya sparkrav återstår inom social- och hälsovården.

Arvoisa puhemies,

Hallitus leikkaa nyt niin perustasolta, lähipalveluista ja ennaltaehkäisystä kuin myös erikoissairaanhoidon palveluista. Leikkaukset tarkoittavat käytännössä pidempiä jonoja ja hoidon viivästymistä perustasolla sekä potilaiden kuljetuksia, ruuhkautuvia päivystyksiä ja vaikeampia hoitoja erikoistasolla.

Kun perustason päivystystä heikennetään ja samalla perusterveydenhuollon hoitotakuu romutetaan muuttamalla hoitoon pääsyn määräaika kolmeen kuukauteen, on selvää, että erikoissairaanhoidossa kustannukset kasvavat. Painopiste, joka piti sotessa siirtää erikoistasolta perustason oikea-aikaiseen palveluun, keikahtaa entistä tiukemmin väärään suuntaan.

Sairaaloilla on suuri merkitys alueellisesti. Kattava ja palveleva sairaalaverkko on keskeinen turvallisuustekijä, alueellisen tasa-arvon takaaja ja elinvoiman turvaaja. Yöaikaiset päivystykset tuovat turvaa niin vanhuksille kuin lapsiperheillekin. Nyt potilasturvallisuus heikkenee. Kun palveluvalikoimaa karsitaan, myös henkilöstön rekrytointi jäljelle jääviin tehtäviin vaikeutuu ja henkilöstöpula syvenee. Hallituksen tulisi antaa hyvinvointialueille työrauha ja tarvittava rahoitus palveluverkon kehittämiseen alueiden päätösten mukaisesti.

Arvoisa puhemies,

Sosiaali- ja terveysministeri Juuson lausunnot eivät ole vähentäneet, vaan lisänneet hämmennystä edelleen hallituksen sote-politiikan ympärillä. Ministeri on vastannut pitkin kevättä ja vielä kesken hallituksen kehysriihen kansanedustajien jättämiin kirjallisiin kysymyksiin sairaaloiden tulevaisuudesta, että päätöksiä valmistellaan yhdessä hyvinvointialueiden kanssa ja hän tiedottaa linjauksista myöhemmin. Muutamaa tuntia viimeisen vastauksen jälkeen, hallitus tiedotti, että se on tehnyt päätöksen sairaalaverkosta.

Vaikuttaa siltä, että ministeri, jonka vastuulla olisi sote-palveluiden varjeleminen ja vaihtoehtojen esittäminen, on ollut jossain muualla, kun oman vastuualueen asioista on päätetty. Täysin auki on edelleen, mistä excel-tekniikalla sokkona tehdyt ”säästöt” lopulta tehdään. STM:n virkakunta on ymmällään, ja ministeri itse on ehdottanut ratkaisuksi esimerkiksi käypä hoito -suositusten kopelointia ja hätänumeroon soittamista.

Pakka on pahasti sekaisin ja vaikuttaa siltä, että vastuuministeri on luovuttanut täyden ohjausvallan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista saksi- ja leikkuulautaministeri Purralle. Jälki on sen mukaista. 

Arvoisa puhemies!

Nämä leikkaukset ovat kovia arvovalintoja. Pääministeri Orpo on valtiovarainministeri Purran kanssa kääntänyt jokaisen kiven ja kolunnut laarin pohjalta leikkauspöydälle – ei mitenkään yllättäen – julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon. Orpon ja Purran yhteistyö tarkoittaa puolen miljardin satsausta yksityiseen terveysbisnekseen, mikä on käytännössä suora yritystuki muutamalle markkinoita hallitsevalle jätille, kun samaan aikaan tehdään miljardiluokan leikkaukset yhteisiin julkisiin sote-palveluihin. Tämä, jos mikä on kaverikapitalismia pahimmillaan.

Sen sijaan, että nämä vahingolliset ja järjestelmää rapauttavat yritystuet peruttaisiin, hallitus ei ole liikahtanut tuumaakaan hyvinvointialueiden alijäämien helpottamiseksi. Oppositiosta olemme esittäneet, että hallitus luopuisi rajuista rahoitusleikkauksista, pidentäisi hyvinvointialueiden alijäämän kattamisaikaa ja myöntäisi osan ensi vuodelle tulevasta jälkirahoituksesta jo tänä vuonna, siirtäisi matkakustannusten rahoituksen Kelalta hyvinvointialueille ja suitsisi vuokratyövoiman käyttämistä. Hallitukselle mikään ehdotus ei ole käynyt.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on toimillaan heikentämässä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tavalla, jota ei voi hyväksyä. Kansalaisten palveluiden saatavuus ja saavutettavuus vaarantuvat ja terveyden ja hyvinvoinnin erot kansalaisten välillä uhkaavat kasvaa. Kehysriihen päätökset tulevat vaikeuttamaan entisestään sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Tästä syystä esitän, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Jaa sosiaalisessa mediassa