SDP:n kansanedustaja Werning: Turvallinen Suomi rakennetaan määrätietoisella varautumisella ja vahvalla yhteistyöllä
Suomen turvallisuus on yhteinen asia, joka edellyttää valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden sekä kansalaisten vahvaa yhteistyötä. Nopeasti muuttuva maailmantilanne ja viime vuosien kriisit ja häiriötilanteet ovat osoittaneet, ettei varautumista voi ottaa itsestäänselvyytenä. Valtion vastuulla on varmistaa Suomen kriittisen infrastruktuurin ja palveluiden sekä huoltovarmuuden toimivuus, mutta myös jokaisen kotitalouden on syytä miettiä omaa kriisivalmiuttaan, toteaa SDP:n kansanedustaja Paula Werning.
– Suomen varautumissuunnitelmat on päivitettävä vastaamaan nykyisiä ja tulevia uhkia. Pelastustoimen resurssit on turvattava ja yhteistyötä kuntien, pelastuslaitosten ja paikallisyhteisöjen kanssa tiivistettävä. Häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta toimintamallien on oltava selkeitä, ja kansalaisille on varmistettava ajantasainen ja luotettava tiedonsaanti, painottaa Werning.
Suomen kriittisen infrastruktuurin ja palveluiden, kuten terveydenhuollon, energia- ja vesihuollon sekä elintarviketuotannon, on kestettävä kaikissa poikkeustilanteissa.
– Varautuminen on koko yhteiskunnan yhteinen vastuu. Viranomaistoimijoilla on oltava riittävät resurssit yhteiskunnan toimintojen turvaamiseen, erityisesti rajaturvallisuudesta ja suojelupoliisin toimintakyvystä on huolehdittava näin aikoina. Yhteiskunnan muilla sektoreilla, kuten elintarviketuotannossa paikallisten tuottajien ja kauppojen tukeminen vahvistaa maamme itsenäistä ruokahuoltoa ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisista toimitusketjuista. Samalla energian saatavuus on turvattava lisäämällä uusiutuvaa energiaa ja kehittämällä varavoimaratkaisuja, Werning korostaa.
Kotitalouksien varautuminen on olennainen osa kokonaisturvallisuutta, mutta myös yhteisöjen roolia varautumisessa on vahvistettava. Kuntien on perustettava varautumisryhmiä, joissa jaetaan tietoa ja tuetaan toisiaan häiriötilanteissa. Samalla turvallisuuskoulutuksia ja harjoituksia on lisättävä, jotta kansalaiset tietävät, miten toimia kriisin hetkellä.
– Jokaisen kotitalouden on kyettävä pärjäämään itsenäisesti viranomaisten ja järjestöjen varautumissuosituksen mukaisesti kolme vuorokautta ilman sähköä tai juoksevaa vettä. Yksinkertaiset varautumistoimet, kuten kotivaran ylläpito, taskulamppujen ja paristojen hankkiminen sekä yhteydenpito lähipiiriin, voivat olla ratkaisevia vaikeissa tilanteissa, Werning muistuttaa.
– Nyt ei ole aika odottaa, vaan toimia. Suomen turvallisuus edellyttää päättäväisiä ratkaisuja ja vastuullista varautumista. Varautuminen ei ole pelottelua, se on yhteiskuntamme perusta ja tae siitä, että selviydymme myös vaikeista ajoista, Werning summaa.
