SDP:n kansanedustaja Paula Werning vaatii hallitukselta toimia Itä-Suomen ja Kymenlaakson alueiden elinvoiman turvaamiseksi
Kansanedustaja Paula Werning (sd.) on syvästi huolissaan Itä-Suomen ja Kymenlaakson alueiden elinvoimaisuuden nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Näiden alueiden kehittäminen on nyt kiireellisempää kuin koskaan. – Hallituksen on aika herätä ja tunnustaa Itä-Suomen sekä Kymenlaakson merkitys koko maamme talouden ja turvallisuuden kannalta, Werning vaatii.
Itäraja on ollut yli vuoden kiinni, mutta hallitus ei ole tehnyt sinne panostuksia. Hallituksen toimettomuus ja sen jäljet näkyvät nyt alueilla, johon rajan sulkeutuminen ja Venäjän kaupan katkeaminen ovat jo ennestään raskaasti osuneet.
– Itä-Suomen alueen tukeminen on turvallisuuspoliittinen teko. Se ei ole vain rajakysymys, vaan kysymys siitä, miten me suomalaiset rakennamme yhtenäistä alueiden Suomea. On hyvä muistaa, että itäisessä Suomessa sijaitsee myös maamme Puolustusvoimien toimintakyvyn kannalta kriittisiä elementtejä, Werning sanoo.
– Investoinnit itäiseen Suomeen ovat välttämättömiä alueiden elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Kymenlaakson alue on kokenut merkittäviä menetyksiä viime vuosina, ja nyt on aika toimia. EU-rahoituksen kanavoiminen ja valtion panostukset ovat avainasemassa alueen elinvoiman palauttamisessa, Werning korostaa.
Kansanedustaja Werning katsoo, että Kymenlaaksossa Kotkan–Haminan seutu tulee nostaa yritystukien korkeimpaan tukiluokkaan EU:n uudella rahastokaudella 2024–2029 ja Kymenlaakso sekä itärajan alueet tulee huomioida paremmin EU:n aluekehitysvarojen jaossa.
– Kymenlaaksossa on vireillä lukuisia puhtaan siirtymän investointeja, jotka tarjoavat mahdollisuuden merkittäville aluekehitysvaikutuksille. EU-rahoituksen kanavoiminen näihin hankkeisiin voi tuoda alueelle tarvittavaa elinvoimaa ja varmistaa, että tukieuroille saadaan todellista vastinetta, hän toteaa.
– Kymenlaakson teollisuuden ja alueen yritysten puhdas siirtymä on välttämätön askel kohti kestävämpää tulevaisuutta, ja se edellyttää kansallisia panostuksia. Tällaiset satsaukset eivät ainoastaan nopeuta maamme talouden kasvua ja lisää alueen hyvinvointia, vaan ne ovat myös kriittisiä elinkeinoelämän sekä teollisuuden kuljetusten turvaamisessa, mikä puolestaan vahvistaa alueen elinvoimaa. Kymenlaaksossa on ensiarvoisen tärkeää kehittää elinkeinoelämän toimintaympäristöä parantamalla liikenneyhteyksiä ja logistiikan sujuvuutta Suomen suurimpaan vientisatamaan HaminaKotkaan, mikä parantaa koko Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä. Itä-Suomi ja Kymenlaakso ovat alueita, jotka ovat täynnä potentiaalia teollisuuden, matkailun ja teknologian aloilla, mutta ilman tarvittavia investointeja ja tukitoimia tämä potentiaali uhkaa valua hukkaan, kertoo Werning.
Edustaja Werning nostaa esiin yhtenä merkittävänä investointitarpeena akkuteollisuuden Kotkan Keltakallion teollisuusalueella.
– Akkuteollisuuden investoinnit ovat mahdollisuus, jotka voivat muuttaa koko Kymenlaakson alueen tulevaisuutta. Meidän on varmistettava, että liikennejärjestelyt ja infrastruktuuri tukevat näitä investointeja, hän painottaa.
Lisäksi edustaja Werning vaatii valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Kunnat ovat Suomen elinvoiman rakentajia ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä, kuntien toimintaedellytysten turvaamiseksi.
– Sote-uudistuksen seurauksena Kymenlaakson kuntien valtionosuudet ovat pudonneet dramaattisesti. Tämä on tilanne, joka ei voi jatkua. Valtionosuusjärjestelmän on oltava tasapuolisempi, oikeudenmukaisempi ja ennakoitavampi sekä eri alueiden erityispiirteet paremmin huomioiva. Nyt on aika toimia. Itä-Suomen ja Kymenlaakson alueiden tukeminen on investointi Suomen tulevaisuuteen. Hallituksen on vastattava tähän haasteeseen pikaisesti, Werning päättää.
