SDP:n kansanedustaja Paula Werning on tehnyt kirjallisen kysymyksen pelastushenkilöstön vaatimusten kiristämisestä

Kansanedustaja Paula Werning (sd) on jättänyt tänään 6.3.2024 kirjallisen kysymyksen koskien pelastushenkilöstön vaatimusten kiristämistä.

Pelastustoiminta on olennainen osa maamme perusturvallisuutta ja sen tuotantoon osallistuu noin 4 000 vuorotyötä tekevää ammattipelastajaa sekä noin 14 000 sopimuspalokuntalaista. Werning on huolissaan pelastushenkilöstön vaatimusten kiristämisestä, ja sen vaikutuksista sopimuspalokuntahenkilöstön saatavuuteen.

– Sopimushenkilöstön saatavuuteen vaikuttaa muiden seikkojen ohella alati kiristyvät vaatimukset toisaalta fyysisen kunnon ja toisaalta koulutuksen osalta. Fyysisten vaatimusten kiristymien kohdistuu etenkin kokeneemmalle sopimuspalokuntalaisjoukolle, kun taas kasvava koulutusmäärä kohdistuu nuoremmille palokuntalaisille, joiden palokuntatoimintaan käytettävissä oleva aika on rajallinen ja kilpailee esimerkiksi nuorten perheellisten muun ajankäytön kanssa, toteaa Werning.

– Kiristyvät vaatimukset vähentävät järjestelmän jatkuvuudelle tarjolla olevien palokuntalaisten määrää, mikä ei voi olla vaikuttamatta sopimuspalokuntatoiminnan palvelumahdollisuuksiin. Pahimmassa tapauksessa kiristyvät vaatimukset johtavat koko sopimuspalokuntatoiminnan alasajoon vaarantaen Suomen varautumiskyvyn hätätilanteisiin ja asettaen merkittäviä lisähaasteita pelastustoimen toimivuudelle, kertoo Werning.

Sisäministeriön ohjauksen ja valvonnan piirissä olevissa pelastustoimen ohjeistuksissa on konkreettisesti ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia, erityisesti fyysisten vaatimusten ja koulutuksen osalta.

– Fyysiset vaatimukset on ohjeistuksella kovennettu etenkin pelastus- ja savusukeltajien, pintapelastajien ja putoamisvaarallisen alueen työntekijöiden kohdalla. Vaatimusten kiristyminen on herättänyt keskustelua resurssien riittävyydestä ja vaikutuksista pelastustoimen kykyyn vastata kiireellisiin palvelutarpeisiin. Syytä on kysyä, perustuvatko kiristyneet vaatimukset riittävän vahvaan analyysiin todellisista vaaroista ja onnettomuuksista, korostaa Werning.

– Tasapainon löytäminen korkeiden tavoitteiden ja koulutusvaatimusten sekä käytännössä tarjolla olevien pelastustoimen palveluiden välillä on avainasemassa, jotta sopimuspalokuntatoiminnan tehokkuus ja sen rooli osana perusturvallisuutta voidaan säilyttää, linjaa Werning.

Kirjallisessa kysymyksessä kansanedustaja Werning kysyy hallitukselta muun muassa, perustuuko pelastushenkilökunnan vaatimustason nosto riittäviin vaikutusarvioihin ja aitoihin tarpeisiin sekä millä tavalla kiristyneiden vaatimusten on arvioitu vaikuttavan pelastushenkilöstön saatavuuteen.