SDP:n kansanedustaja Paula Werning: Nyt tarvitsemme hallitukselta konkretiaa Itä-Suomen tilanteen parantamiseksi
Itä-Suomi on joutunut kärsimään pakotteiden ja Ukrainan sodan seurauksena muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen aiheuttamasta taloudellisesta iskusta. Rajaseudun maakunnat, kuten Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, ovat erityisen vaikeassa asemassa, sillä niiden elinvoimaa ja palveluita heikentävät sekä itärajan sulkeutuminen, pakotteet, työvoimapula ja huonot yhteydet muuhun Suomeen.
– Elinkeinoministeri Ville Rydman sanoi eduskunnan kyselytunnilla 22.2.2024, että EU:n rakennerahastojen varoja kohdennetaan voimakkaasti Itä-Suomen hyväksi. Näin voi olla, mutta raja maakunnille se ei riitä. Kymenlaaksossa viisi kuntaa seitsemästä maksaa valtionosuuksia takaisin valtiolle, rajalla olevissa kunnissa on varaa hädin tuskin ihmisten peruspalveluihin, puhumattakaan elinvoimasta. Maamme suurimmat rajanylityspaikat ovat Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, kumpikin maakunta on hännän huippu EU-rahoituksessa. Kaiken kukkuraksi maatalouden rahoituksesta leikattiin juuri näistä maakunnista. Maatalous on Itä- ja Kaakkois-Suomen tärkeimpiä elinvoimatekijöitä. Kotimaisen ruokatuotannon turvaaminen ja maamme huoltovarmuuden ylläpitäminen on täysin unohdettu, ja vielä tällaisena aikana. Itäisessä Suomessa sijaitsee myös maamme puolustusvoimien toimintakyvyn selkärangan muodostavat: Hamina kadettikoulu, Vekaranjärvi Kouvolassa ja Utin jääkärirykmentti. Ministeri Rydmanille Suomen kartan kertaus olisi paikallaan, itäisen Suomen merkitystä maallemme ei tulisi kenenkään unohtaa tai väheksyä, korostaa Werning.
– Suomen turvallisuuden kannalta riskialtteinta on ihmisistä tyhjentyvä raja-alue. Tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on huomioitava, että itäinen rajamme on nyt myös Nato-raja. Elinvoimainen Itä-Suomi on tae, siitä että koko Suomi on turvallisempi. Kyseessä on meitä kansakuntana yhteisesti koskettavasta asiasta, kertoo Werning.
Werning vaatii hallitukselta konkreettisia toimia ja aikataulua Itä-Suomen vaikean tilanteen parantamiseksi.
– Puheet eivät enää lämmitä, nyt tarvitaan konkretiaa. Suomen EU-politiikkaa johtavalta pääministeri Orpolta ja elinkeinopolitiikasta vastaavalta ministeriltä on syytä kysyä, minkälaisia konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä kansallisella ja EU-tasolla helpottaakseen Itä-Suomen erittäin hankalaa tilannetta ja koska voimme odottaa tuloksia, sanoo Werning.
– Hallitus sai perintönä Marinin hallituksen työryhmän konkreettiset ehdotukset lyhyen ja pitkän aikavälin toimista Itä-Suomen hyväksi, mutta hallitus näyttää hukanneen tämän perinnön. Asian eteen ei ole tehty juuri mitään, ainoastaan uusi työryhmä on onnistuttu perustamaan selvittämään samaa asiaa. Selvityksien ja raporttien tehtailu hallitukselta kyllä näyttää onnistuvan, mutta konkreettiset toimenpiteet loistavat poissaolollaan. Nyt ei ole enää aikaa odottaa, aika toimia on nyt. Itä-Suomeen panostaminen on viisasta sekä elinkeino- että turvallisuuspolitiikan kannalta, perustelee Werning.
Werning on huolissaan myös Itä-Suomen pk-yritysten näkymistä, jotka ovat muuhun maahan verrattuna heikkoja ja tulevaisuuden odotukset ovat matalalla.
– Itärajan sulkeutuminen ja yleinen epävarmuus heikentävät tulevaisuuden näkymiä, mutta samalla myös työvoimapula ja toimivat yhteydet jarruttavat investointeja ja työllisyyttä. Kuitenkin samalla hallitus suuntaa merkittäviä kasvutoimia ja investointiohjelman Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tämä on epäoikeudenmukaista ja lyhytnäköistä. Itä-Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan tukea ja tasapuolista kohtelua. Ihmisten pitää voida jatkaa asumista, elämistä ja yrittämistä Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Itä-Suomella on oltava samat tasavertaiset mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa kuin muullakin Suomella, Werning päättää.
