SDP:n Joona Räsänen: Vihreillä on ongelmia poliittisen lähimuistinsa kanssa

8.7.2024

SDP:n kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan varajäsen Joona Räsänen ihmettelee vihreiden U-käännöstä välineellistetyn maahantulon osalta. Räsänen muistuttaa, että vielä viime kaudella vihreät eivät nähneet esteeksi säätää rajavalvojalakia, vaikka oikeusoppineet vastustivat sitä samoilla argumenteilla kuin nyt ns. käännytyslakia.

-Johtuikohan tämä siitä, että rajavartijalain esitteli Marinin hallituksen vihreä sisäministeri Krista Mikkonen? Kun muistelee vihreiden kansanedustajien puheita vuodelta 2022, niin nyt ääni kellossa on täysin toinen, ja mieleen hiipiikin epäilys vaikean tilanteen hyväksikäytöstä omiin poliittisiin tarkoitusperiin – vai mistä tämä äkillinen lähimuistin menettäminen johtuu, Räsänen kysyy.

Rajavartijalain nojalla viime syksynä kyettiin hallitsemaan Venäjän aloittamaa hybridisodankäyntiä, jossa se välineellisti turvapaikanhakijoita Suomen rajalle. Raja on ollut suljettuna jo puoli vuotta ja turvapaikanhaku on osoitettu muualle kuin itärajalle.

-Vihreät olivat hyväksymässä lakiesitystä entisestään tiukentanutta hallintovaliokunnan mietintöä niin valiokunnassa kuin eduskunnan suuressa salissa. Ainoastaan Ano Turtiainen vastusti lakia, Räsänen muistuttaa.

Esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Satu Hassi totesi täystunnossa seuraavasti: ”Tässä salissa vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että tiukennamme rajavartiolakia. Me tiedämme kaikki, että tarve tiukentamiseen johtuu Putinin johtaman Venäjän brutaalista hyökkäyksestä Ukrainaan ja myöskin joistakin sitä edeltäneistä tapahtumista. Kun puolustamme Suomea ja Suomen suvereenisuutta, puolustamme myös suomalaista oikeusvaltiota, johon kuuluu Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Sen sijaan oikeusoppineet, kuten Martin Scheinin ja Martti Koskenniemi etunenässä, vastustivat erittäin tiukasti myös rajavartijalakia.

-Argumentit olivat käytännössä identtiset rajavartijalakia vastaan kuin nyt käännytyslakia vastaan. Voi kuitenkin kysyä, missä tilanteessa oltaisiin nyt, jos perustuslakivaliokunta tai eduskunta olisi ollut heidän kannallaan? Vastaan itse: lirissä.

Räsäsen mukaan oikeustieteilijät katsovat asiaa varsin kapeasta näkökulmasta.

-Ymmärrän kyllä tämän sinänsä. Päättäjien täytyy katsoa asiaa kuitenkin laajemmasta, kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Tätä vastuuta oikeusoppineilla ei ole, Räsänen muistuttaa.

Hän näkee, että välineellistettyä maahanmuuttoa ei pidä pyrkiä vain hallitsemaan, vaan ilmiö tulee torjua, eikä alistua Venäjän ja Putinin hybridisodankäynnin uhriksi.

-Mikäli näin halutaan tehdä, ollaan väistämättä ongelmissa esimerkiksi ehdottoman palautuskiellon kanssa. Tämähän johtuu siitä, että ilmiön torjuminen edellyttää kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamisen rajoittamista näissä tilanteissa, kun ihmisiä kuskataan kolmansista maista rajoillemme.

-On hyvä muistaa sekin, että koko prosessin aikana ei ole kuultu yhtäkään, siis yhtäkään, vaihtoehtoa sille, miten tätä ilmiötä pitäisi torjua. Muut mahdolliset keinot ovat liittyneet ilmiön hallintaan, eivät sen torjumiseen. Jos siis haluamme tätä ilmiötä torjua, niin väistämättä silloin joudutaan sietämään se, että ristiriitoja erilaiseen aikaan luotujen kv-velvoitteiden kanssa syntyy, Räsänen päättää.

Jaa sosiaalisessa mediassa